No juu, nyt ei todellakaan tietoa mistään kunnon unista, prletto. Meni tosi kehnosti tuo yö, kissakin herkesi väkivaltaiseksi. Raapi kättäni keskellä yötä, yritti paskia sängylle (ei onnistunut, meillä näkyi lentävä kissa) sekä muutenkin mourusi ja mellakoi puoli yötä. Ei, nyt on jauheliha pannassa – syököön kissanmuonaa kunnes oppii taas olemaan kunnon kissoiksi. Mieliala ei siis ole kovin korkealla...
Tänään teemme sen kuuluisan lomamatkan etelään. Toivottavasti ei sataa sojottele kovin pahasti. Ja toivottavasti kaikki tarvittava (siis se mitä tässä ollaan himoittu, ei niinkään tarvittu) löytyy. Lähdemme tuossa aamupäivän kähmeessä, että Belgarion saa nukkua ja rauhassa kasvattaa hiuksiaan. Olen jo keräillytkin jemmaan ponnarilenksuja ,D Kyllä se vielä kestää *huoh*, mutta sillä pojalla oli niin kaunis ponnari ennen inttiä! Ja mikäli kelit suovat, Belgarion lupasi käydä Rismassa vilkaisemassa huomenna kaffettimia. Minä näin siellä vain 20 juuron ruman hörpöttimen, en minä halua sitä. Siis siinä tapauksessa, että Kummisetäkään ei löydä sopivaa välinettä tänään aparaatin korjaamiseen. Muussa tapauksessa todella joudumme vielä Vantaalle, hui sentään.
Eilinen oli todella tapahtumaköyhä päivä. Kukaan ei soittanut, kukaan ei käynyt. Minä en käynyt edes ulkona. Siivosin pikaisesti, kävin ruiskussa, pyyhiskelin pölyjä. Ruokakin oli jo valmiina, ei edes ruuanlaittoa... Tuli sitten otettua päikkärit ja lueskeltua. Lokistaniakaan ei oikein jaksanut kiinnostaa, olen niin tottunut lukemaan blogit työpaikalla työaikana. No, kyllä minä nyt ihan tärkeimmät toki vilkaisin, muttei mitään suurta sessiota kuitenkaan. Viherviidakkoa vähän kohentelin, nyt on helpompaa, kun osa yrteistä lojuu Varaston ikkunalla – juuri nyt työkaverin hellässä huomassa.Valitukseltakaan ette välty. Jätin eilen päivän kipumömelöt pois, aivan. Siitä seurasi myös hillitön olkapääsärky, minkä takia en myöskään saanut nukuttua kunnolla. Olin kuitenkin sen verran väsy, että en jaksanut nousta hakemaan kipulääkettä keskellä yötä. Jääräpää minä. Käsi kun oli kivuton vain yhdessä asennossa, argh. Ja sitä asentoa etsiessä kissa sitten iskikin kaikilla tassuilla – olen kuin vanha narkkari, toinen käsi täynnä jälkiä ja verta...
Jahas, joku porukka tulee kapakista. Mekkalaa, naurua ja jorinaa, onneksi ovat hyväntuulisia eivätkä tappele. Kade minä! En muista, milloin olen viimeksi ollut kapakissa. Oikeasti en... hakemassa pizzaa kyllä, mutta siiderillä – siitä on todella aikaa.
Jahas, jospa lähtisi metsästämään pieniä aamu-unia tässä vielä.
------------------------------------
Terrrrrrrrrve, kaiffat! Mä oon tiätteks te pahall päällä. Mä tiädä yhtää miks. Oon vaa. Mamikaa anna muanaa, sanoo, ett siäll on. Juu on nii, kissinmuanaa. Seki vissii suuttu, ku mä purin-raapitin sitä. Mitäs kähmii keskell yätä sänkyss. No joo, mä myännän, mun vika. Mutt mä heräsi siihe, ku sen käsi liikku siin ja iha automaattisest hyäkin. Ja se kakkimine oli kyll moka, mutt mitäs itte oli just sillo kylppäriss. Oli siin kai vähä koston makuuki. Nyt ku siin ei just haissu se aine, mä oon kyll varma, ett se suihkuu taas sitä haisujutskaa siihe. On se sen verta kiaro akka! Nii ett mä oon siis pahall päälä nyt. Oikee varottava kolli, pahapäine semmone viälä. Enkä mee mamin paijattavaks! Tai jos nyt ihan vähä, jos se menee uudestaa sänkyy. Katotaa nytte mitä täst tulee. Taitaa olla vaa turha pyytää noit tuamaa mitää heekkui hallist, jos mä oon tällee ilkee? Pitäskö pyytää anteeks? Ähh, mä tiädä, tarttee funtsii. Mutt mamin oma vika ainaski toi handu! Onpas! Nih kerta! Mä oon vallottanu nimittäi mulle paikan toss mamin tyyny viakus, ett mä makoilen siinä mamin nassu viäress. Vahdin ja sillee, ja oon paijattavan aina valmiin. Kattokaa vaiks, täss on foto mun nykysest suasikkipaikast. Älden hyvä mesta – tyynyi monta, paksu mami ja lämpöst ja mukavaa...
No, toivottavast noi tua mulle kuiteski jotai. Jos mä lupaan olla nätist kuiteski loppupäivä ainaski. Kliffaa viiko alkuu hei kaikill. Huamisee.
------------------------------------
Vincent, käsi on kipeä edelleen... herkuista en osaa vielä sanoa!Päivän slogan: Töissä on tylsää, lomalla on tylsää – elämä on aika tylsää.
Päivän biisi: Sleepless
Luettua: Lesley Lokko – Ystävyyden aurinko, perushömppää. Epätodellista hömpää vielä eli neljän ystävättären elämää kouluajoilta lähtien. Rahaa, rakkautta, traagisia tilanteita, huimeita, mallielämää, rotusortoa. Ziis, miten kaiken saa edes mahdutettua yhteen opukseen. Ilmeisesti tässä yritetään olla pikkuisen yhteiskuntakelpoisia, valitettavasti se ei onnistu! En siis suosita, minulle tässä oli kahlaamista eli ei maistunut. Suositan vain hömpän kavereille ja heillekin varauksella! Boel Westin – Tove Jansson; Sanat, kuvat, elämä. Ensimmäinen oikea elämänkerta lapsesta lähtien. Tässä käsitellään kaikki Janssonin puolet; taiteilijana, Muumikirjailijana ja piirtäjänä sekä hyvänä novellistina. Minä pidin tästä, olisin toivonut vielä enemmän kuvia tauluista, ne ovat muuten hyviä! Siis minun makuuni. Erittäin asiallista ja tutkittua materiaalia. Kirjoittaja on tehnyt valtavan työn etsiessään ja tutkiessaan kaiken materiaalin teoksen pohjaksi. Välillä suhtautuminen on kyllä melko ulkokohtaista ja neutraalia, se suotakoon asioiden henkilökohtaisuuden takia. Lopussa kirja jotenkin hiipuu, miksiköhän? Erinomaisen hyvä elämänkerta kuitenkin, voisi tulla jopa minun hyllyyni, jos edukkaasti vastaan tulee – suosittelen kaikille!
MAANANTAITA KAIKILLE!
Kommentit