Enpä taas tiedä, mitä pitäisi ajatella tai sanoa. Ehkä ei mitään, olisi varmaan parempi. Tämäkin lokitus on sitä yhtä-ja-samaa jaanausta. Ei huvita mennä töihin, olen jo keskiviikkona niin stanan kipeä kuin olla ja voi. Loppuviikko on sitä yhtä ja samaa. Kipuja ja lisää kipuja, prle. Nyt on vähän parempi. Miksi minun EI anneta olla kotona, kele. Juu, juu – varmaan kaikki on korvien välissä, sehän on selvä! Ple, etten muuta sano. Vetuttaa niin, että tukkakin lähtee kohta.

 

En sovi Varaston seurapiireihin edelleenkään. Minulle riittää, että teen duunini. Mutta riittääkö se muille? Tosin sieltäkin pääsisi ketterästi eroon vain lähtemällä. En halua 12 viikon karenssia, tod. Ja tod.näk. meikäläiselle vielä tyrkytettäisiin jotakin pakkotyöllistymistä. Kääääääääk. Toisaalta voisi vain alkaa tehdä työnsä kehnosti ja lintsata niin paljon kuin kehtaa, mutta siihen ei taas anna luonto periksi. Sairistakin voisi hakea, sama juttu... Kas kun parin-kolmen päivän päästä on aina melkein ok olo. On tämä yhtä kushelvettiä! Tämä elämä siis. Ihan joka tavalla.

 

Voisin näemmä aivan rauhassa nyykähtää kotoon, kukaan ei kaipailisi ainakaan pariin viikkoon.... Ei ole kukaan sen kummemmin kysellyt, ei soitellut. Hienoa, jos kaipaa rauhaa. Kaipaahan sitä, toki. Mutta voisi sitä sanan tai pari vaihtaa elävän ihmisenkin kanssa joskus. Tosin vain joskus. Olen minä mahdoton, tiedän. Aivan liikaa pyydetty, mutta niin se vain on. Parempi olla siis pyytämättä mitään, koska silloin voi juuri saada sitä mitä halusikin. *hrrrrh*

 

Ja vain mainintana viikottainen Matkapalvelun moka: jos varaan asiointiaikaa 1.5 h, lähtö Hakiksesta 13.30 Malmille, nouto 14.24 Malmilta. Että missä veetun vaiheessa täyteen tulee 1.5 tuntia, kysyn vaan???? Asia korjattiin kyllä, mutta kun jokainen hemmetin pilkkukin pitää tarkistaa jo tilatessa ja uudestaan vahvistuksesta. Onneksi nyt tuli ns. kokonaisvahvistus, ettei vain ”Matkat on tilattu toiveittenne mukaan!”, kuten joskus. Olisin taas ollut liemessä... perkele sitäkin lafkaa!

 

Tässä väninän välissä – kiitokset eräälle taholle kirjalähetyksestä. Vähän jonoa on, mutta yhden ensin hihitellen lukea ,DD Ziitosta ja lisää myöhemmin!!!

 

Taidan vain lähteä taas viikoksi tahallani tekemään itseäni kipeäksi – sitähän tämä on! Eikä tästä pääse kuin tietyllä tavalla eroon.

---------------------------------------

254944.jpg 

Purrrrrviska, katit! Mä ainaskii oon ollu tolle ihan kilti, goisinukki viakus. Vaiks ei se oikee vissii siitkää diggaa. Ku se taas pönkii ylös vähä välii tai jotai. Ja sitt natkuttaa mun asioimisist ja kaikkee. Enkä mä saa mitää heekkui, ku tavismuanaa vaa. No hampulikaakkei, joo. Mutt ne on taviksii. Eikä mikää oo kliffaa, nih kerta. Ku ei toikaa oo hyväll pääll.... mä meen goisii ja teen päiväll taas jotai, ett se saa lopulliset hepulit. Se tarjous o viälkii voimass, ett jos joku hualis sen hoitoo! Kuvii ei oo eikä toi oo edellenkää mä.

 

1267717838_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

--------------------------------------------------------

Vincent, minä taidan vihata jo sinuakin.

 

Päivän slogan: Viha pitää ihmisen varsin pirteänä – jonkin aikaa.

 

Päivän biisi: Gringo

 

Luettua: Arne Dahl – Kuolinmessu, lievästi sekava jännäri, jossa toisen maailmansodan aikaiset tapahtumat sekä fossiiliset polttoaineet (!) heijastuvat pankkiryöstöön Tukholmassa. Kiinnostava, jos jaksaa hyppelehtiä mukana. Jännityksestä en nyt paljon puhuisi, enempi erinäisistä kälmeistä suunnitelmista. Kjell Ola Dahl – Musta enkeli, toiselta Dahlilta taas kunnon dekkari. Pahiksia löytyy monelta puolelta ja hyviksiä ei oikein mistään. Poliisitkin paljastavat oikeat motiivinsa laitoksen johdossa jne. Ihan luettavaa, mutta ei mitenkään poikkeuksellisen sykähdyttävää. Inger Frimansson – Rotanpyytäjä, tämän dekkariosion paras ilman muuta. Mieleltään jo aikaisemmin järkkyneen leidin kosto toiselle vaimolle on karmea. Tyttäret peesaavat veikeästi inhoa ja kauhua, kunnes oikeus tapahtuu. Frimansson osaa psykologiset jännärit, jumaleissön, sano. Suosittelen. Arvo Vatanen – Lääkärin määräyksestä, eli ”ihmeparantuminen”, kun päällekkäislääkitys jätetään pois sekä muuta jorinaa reissuista jne. Sekavahko tilitys, toistoakin mukana. Silti sopisi lekureille luettavaksi. PS. Tilanne ei kosketa minua, koska päällekkäisyyksiä ei siis ole. Eikä ole ollutkaan, sano. David Ritz – Särkynyt sielu, Marvin Gayen elämä, odotin paljon enemmän... Aika köyhä opus sinänsä. Jessustelua ja vähän ulkokohtaista paheksuntaa ja kuvailua. Eniten inhotti suom.huom. joita katsottiin tarvittavan rutosti – prle, pitäkää kirjanne, koska en pitänyt tästä tyylistä, varsinkin suom.huom. otti pahasti silmiin ja luonnolle. Suositellaan vain kerälijälle, ei muille.

265380.jpg 

JAHAS, TAAS MENNÄÄN, VIELÄ SITÄ TULLAANKIN!

 

PS: Juu, sitä naistenpäivää – jokainen päivä on naisten päivä!