Kipukyselystä / -tutkimuksesta ei sitten ole uutisoitu juuri missään muualla kuin kuvalaatikossa. Tämä löytyi sentään netistä... Asiaa, moneltakin osin – jos viitsii etsiä vähän taustoja vaikka YLEn sivustolta. Minä en jaksa. Olen nimittäin niin prleen jäykkä ja kipeä *ehhh*. Tässä eräs Nelosen haastattelu, joka kannattaa ehdottomasti tsekata!

 

Vielä kipeämpi olen taas tänään illalla. Kävin eilen hoitamassa pari asiaa ja jäykistelin koko illan. Tänään pitäisi sitten hakea taas vaihteeksi viikon safkat. Kirottua! Lisäksi vaihteeksi taas väsyttää; nukun lyhyissä pätkissä ja herään johonkin kipuun vähän väliä. Olen hyvinkin pirtsakka aamuyöstä ja kun pitäisi Varastolle, alkaa väsyttää. Pahinta on iltapäivällä, jolloin alan jo pilkkiä ja alkuillasta, jolloin uni on aivan vähällä iskeä kumoon kunnolla. Mitkään mömelöt eivät auta. Eivät.

 

Varastolla töitä vuorotta, kuuselle ei ehdi ja ruokataukokin supistuu lyhyeen apehdintaaan – niin nopeaan kuin mahdollista. Ei kiva, en pidä siitä, että hommia on rästissä. Lisää tuodaan koko ajan, jottei vaan laiskuus pääsisi yllättämään! On se hienoa, että minua muistetaan. Oikein on jömmattu papereita  viikkotolkulla, että saisin puuhastella mieleni mukaan kaikkea hassunhauskaa konttorirotta-labyrinttipeliä. Tässä labyrintissä ei vaan ole ulospääsyä eikä keskellä ole edes sitä obligatorista juustonpalasta. Ei siellä ole mitään muutakaan, tod.näk. siellä on lisku... toivottavasti on!

 

Valitan – olen niiiiiin supiväsy kuin Welhotar vain perstaisin voi olla. Lisäksi vasen jalkani on todella oudon näköinen, selkä oirehtii pahasti ja muuta mukavaa. Onneksi on sentään kaffenpuruja vielä täksi aamuksi – äkkiä saavillinen kaffetta ja sateenkaarimömelöt. Niillä pääsee edes Varastolle ja eiköhän joku sieltä käytävältä korjaa sortuneen kapitalistien palvelijan parempaan talteen...

 

Olen pahoillani viimeaikaisten postausten luonteesta. En vain jaksa enkä pysty kykenemään enempään. Tämäkin käy kuulkaas nyt työstä – ei jaksaisi mitään.

 

265380.jpg 

 

 

POLKA MENEE – MENEE, VAIKKA VÄKISIN, PRLE!