ja olen kevätlunssan kourissa siis. Asiaa on toki auttanut tämä ahtautuminen Varaston uusiin tiloihin sekä täällä oleva miellyttävä rempan haisu sekä pölinä, garmiwa ilmastointi ja muu mukava. Olisin jäänyt kotiin, mutta koska poissaoloja tarkkaillaan pärskohtaisesti tulin töihin. Tarttukoot, joltakin minä sen täällä olen saanutkin! Nih kerta. Olo ei siis ole paras mahdollinen, vaikka eilen päivällä tunsin jo hetken olevani melkein kunnossa. Troppasin aamusta alkaen kuumalla vedellä, jossa oli inkivääriä, valkosipulia, chiliä, välillä heitin tujusti C-vitamiinia sekä normitroppeja. Kyllä tämä tästä, kunhan ei pahemmaksi ylly. Nyt kyllä haisen niin pahalle, että taatusti eräälläkin pitsiniskalla on sanomista. No, ei voi mitään, kai tämä on parempi kuin vanha viina ja minä troppailen tällä tavalla! Varasin lekuriajan omisarvikselle – yskä ei enää kuulosta hyvältä.

Tänään on nimittäin pakko hoitaa pari postiasiaa sekä käydä hakemassa kaffemaitoa, pari päärynää sekä vähän rahkaa tai jotain muuta syötävää. Sillä pärjää taas perjantaihin ja normiostoksiin asti. Vihanneksiakin toki, tsioskista jotakin, että saa ison sopan pariksi päiväksi.

Muuten eilinen meni täysin lueskellessa ja kirjoitellessa, olin jopa läpeeni tyytyväinen. Onneksi joku on sentään saanutkin jotakin oikeasti vappumaista ;) Täällä ei tapahtunut nimittäin yhtään mitään. Kissi vietti puoli päivää ulkona auringossa, loppuajan makoili sisällä. Alla pari kuvaa, otettuna kakkoskameralla ja tuunattuna toisella ohjelmalla. Täten siis totistetaan, että Vinskinder on vielä hengissä......

 

 

 

Ei, minä en aio kertoa mitään repäisevää. Muutama vinkeä kirjauutuus, joista myöhemmin listauksen yhteydessä lisää. Viereisessä puistikossa oli varsin malmilainen picknick eli runsaasti siiteriä ja puolipukeisia aikuisia miehiä örisemässä *eehheeh*, eipä tehnyt mieli liittyä joukkoon, kun juttujen aiheet kuuli jo parvekkeelle asti. Hirveää jaanaamista :D En minä vaan ikinä silleensä, enhän?!

Loppuviikko meneekin toipuessa eikä aikomuksena ole oikeastikaan tehdä yhtään mitään järkevää. Minä siis lupaan, että en tee, jos vain voin välttää – ja minähän osaan sen varsin mainiosti. Ei se vaadi edes mitään yrittämistä!

Uskaltaisikohan jo siirtyä yöksi käyttämään yökkäriä ja sen päällä puuvillapaitaa? Jokohan sillä tarkenisi? Tähän asti on menty vielä oikeasti kahdella paidalla, villatakilla, collegehousuilla ja kahdella sukkaparilla. Sukat nyt ainakin vielä pidetään, muu yöpukeutuminen menee nyt kyllä harkintaan, ainakin hetkeksi... Tällä viikolla pitäisi tuo patteri- ja lämpöremppakin olla valmis jossakin vaiheessa. Mitään ilmoitusta ei ole tullut, mutta näin alustavasti aikanaan ilmoitettiin. Kovasti toivoisin, että oikeasti termostaatit toimisivat oikein eikä tarvitsisi palella alkusyksystä loppukevääseen asti! Ei ole nimittäin mukavaa.

Nyt vetämään kaffet ja pari leipää sekä kaikki tropit, mitkä vaan keksin normimömelöiden lisäksi! Huh, taitaa tulla isohko juoma-annos... onneksi Varastolla sentään on monta vessaa ja ne ovat vieläpä kohtuullisen lähellä loppusijoituspaikkaani ;)

 


 

POLKA – HÄN JOKA NIISKUTTAA JA HAISEE!