koska minä nukuin! Ihan oikeasti nukuin, heräsin kyllä jokusen kerran. Olin vain niin lopen väsynyt, että en jaksanut nousta ylös, vaikka yritin. Piti vain maata ja tulihan se uni sitten, tosin katkonaisesti, mutta kuitenkin. Eli vaihteeksi on taas nukuttu. Varmaan minä olin niin ylirasittunut eilisistä aktiviteeteista *kikattelee*, ihan hirveästi kaikkea. Oikeasti, siis semmoista pientä puuhastelua on kamalasti olevinansa.

Eli ihan hyvä, että en lähtenyt mihinkään pippalehtimaan. Olisin nukahtanut sinne paikallensa, olisi ollut aika noloa ;) Tänään vielä vuorossa posti- ja kirjastoasiat. Lisäksi saan piikkimaton, josko se vähän hellittäisi hartiajumia – ainakin toivon, että sillä olisi jotakin vaikutusta. Kaikkea pitää kokeilla!

Kaupoilla kävin eilen ja hankin eväksiä Varastoviikolle, kassit tulivat siis melkoisen täyteen. Pitää tässä syödä vielä monta päivää jotakin. Eikä mitään erikoista edes, ihan tavallista muonaa; vihanneksia, juustoa, tavistavaraa. Kaksi isoa kassia tuli taas täyteen, ne sain kuitenkin kohtuuhyvin vielä itse roudattua (ei ollut niitä kirjoja nyt mukana nimittäin). Mutta tiedättekö, millainen on invataksikuskin kosto? Ettepä tietenkään... no taannoin eräs kuski, jolla oli ohjannassaan myös aloitteleva apumies, lähti ajamaan torilta päin hemmettiä eli täysin päinvastaiseen suuntaan kuin piti. Ensin annoin mennä, jotkut kaverit kiertävät tuosta erästä reittiä pitkin. Mutta tämä vaan jatkoi ja sitten jo kiljaisinkin, että mihin hevlettiin ollaan oikein menossa?! Sanailun jälkeen hän uskoi minua ja suostui ajamaan meidät kotio (Toveritar oli tuolloin mukana). No, nytkään hän ei millään uskonut meno-ohjeitani. Annoin ne kuitenkin eli leikin navia ja pääsimme pihaan ihan nätisti. Kun hän sitten nosteli ostoskassit pois autosta, läjäytti ne aivan kymppikeskelle syvää vesilammikkoa niin että roiskeet vain lensivät! Että tämmöinen on se ”kaltoin kohdellun” invataksokuskin kosto! Toinen kassi oli valitettavasti kangaskassi, toinen muovitettua kangasta. Prle, onneksi eivät näkkärit olleet siinä alimmaisena – olisi tullut vähän sanomista, stana. En oikein tykännyt hänestä, jos hänkään ei sitten pidä minusta!

Kävin tässä välissä vähän lukemassa ja lämmittelemässä peittojen alla. Edelleen täällä on aivan hemmetin kylmä, nyt lisäksi vielä kosteaa. Minä palelen!

Alkaa jo ahittaa Varaston alku ja mitä siellä on edessä. Miten osa-aikaisuus alkaa toimia? Kuka siitäkin taas on kade ja mitä minä saan kuulla? No, antaapa olla – ihmiset ovat omalaatuisia, kuten olen aina sanonut.

1322209001_img-d41d8cd98f00b204e9800998e


Päivän slogan: Vain otetut lääkkeet auttavat – eivätkä nekään aina eivätkä kaikkeen!

Päivän biisi: Kylmää

Luettua: Davier Safier – Huono karma. No eipä kummoinenkaan viritys, hyvin moraalisesti opettavainen (eheheeh) eikä edes oikeasti hauska! Tunput käteen. Arja Saijonmaa – Nuori alaston nainen. Leidi kehuu itseään melko estoitta sekä eloaan Mikis Theorodakisin vanavedessä. Jotenkin vaivaantunut tunnelma tästä jäi. Inna Patrakova – Naapurit, miten venäläiset ja suomalaiset tulevat toimeen kesämökeillänsä vierekkäin. Njääh, tyypittelyä ym. Leidin ensimmäinen romaani Tulkki oli paljon parempi! Roslund & Hellström – Kolme sekuntia. Trillleri huumekaupasta, rikollisista soluttautujina, siitä, miten poliisit ja ylin poliisijohto eivät kerro kaikkea mitä tietäävät ja miten se vaikuttaa. Kuolemaan kuluu vain kolme sekuntia! Aika paha, tykkäsin, hjoo. Mari Saat – Lasnamäen lunastaja. Mitä Natalja tekee jäätyään – uskomatonta – työttömäksi. Vironvenäläisen on vaikea saada mitään hommia, paitsi... viihdyttäviä semmoisia. Entäs tytön, Sofian, elämä ja unelmat? Hieno pienoisromaani, tykkäsin! Frank Dikötter – Mao, Kiinan suuri nälänhätä 1958 – 1962. Melkoinen tiiliskivi ja melkoinen, tyrmäävä, rankka ja asiallinen opus kaikkineen. Kannattaa lukea, jos aihe vähänkään kiinnostaa. Uskomattomia totuuksia arkistojen kätköistä. Suositan! Anna-Kaisa Huusko & Juho Huttunen – Retroaarteet. Kivasti koottu opus retroilusta sen oikeassa merkityksessä. Tottakai esitellään ne keittiötavarat, purkit sun muut sekä painokankaat. Mutta erityistä arvoa annan valaisimien esittelylle sekä muun designin, pintakäsittelyn, huonekalujen ym. esiin tuomiselle. Miinusta sille, että hinta-arviot on annettu priimakuntoisista astioista sekä B:n huutokaupoista – nostanee kirpparihintoja oudosti. Kannattaa lukea, paljon tuttuja muistumia ja näkymiä ;) Bill Bryson – Sisään! Lyhyt historia lähes kaikesta kotona. Mitä kaikkea koti voikaan kertoa maailmanhistoriasta – ihan totta! Hieno lukupaketti kaikille kaikesta kiinnostuneille – suositan :) Ja nakerina pohjalla Niina Aalto – Sähköjänis, analogisessa muodossa tällä kertaa eli oikein miellyttävä käyttöliittymä. Tarinoita free lance -kuvittajan elämästä, ideoista, kahvista, vegaanimuffinsien resepti sekä paljon muuta. Kaikkea kommentoi sarkastisesti pupu Schopenhauer. Hieno opus, vaikka lahjaksi! Ninnin blogissa paljon muutakin ajankohtaista... Jotakin taisi vielä jäädä listaamatta, mutta en jaksa enää miettiä, mitä. Loput sitten taas siellä jossakin, joskus ainakin!

265380.jpg


POLKA – KYLMISSÄÄN JA NÄLISSÄÄN, pikku reppana *itsesääliä, väninää*!