Joo, hyvää huomenta vaan sinnekin! Että näin meidän residenssissä, ei sitä muutoin voi kuvailla. Paska ei sentään ollut omaani, Vincent lienee taas puoliunissaan pingertänyt yhden pipanan. Keskelle peittoa. Onneksi pipana oli pieni ja kova. Asiasta syntyi lievä kalabaliikki heti aamusta. Kännisiä taas kävi eilen aivan kaksittain. Kummisetä oli edelleen korjaamassa vidhutusta nestemäisin emmein ja sammahti klaffisoffalle kesken uhoamisensa. Hörhö puolestaan ilmestyi myöhemmin illalla soittamatta, ilmoittamatta. Joku oli jättänyt ulko-oven auki, joten ovikello soi. Ja siellähän Hörhö, huonohkossa kunnossa pyytäen avaralainaa ennen kioskien sulkemista. No, saihan hän lainan, luvan soittaa pari puhelua ja minun puoleltani lievää vidhuilua ja saarnan hoitaa jälleen asiansa vähän parempaan kuosiin. Ei täältä Malmin hienostokaupunginosasta menoa ja meininkiä puutu. Poliisitkin partioivat naapuripihassa. Hyvässä turvassa siis olimme eilenkin.
Takso kulkee, aamuisin näemmä lähes aina normitakso. Tänään oli vuorossa ihan kiva kaveri, joka jopa oli asunut seudulla eli osasi meillekin perille ja Herjaamolle vänisemättä. Mutta - hänkään ei osannut käyttää kortinlukulaitetta. Ohjasin taas asiassa ja sain matkani työmatkaksi. Kaveri ohimennen mainitsi, että oli ensimmäinen kerta, kun joutui työmatkaa (!) ajamaan ja näin korttia käyttämään. Edellisiin postauksiini viitaten, olisikohan syytä opettaa myös normitaksot käyttämään laitteita, jotka autoon on asennettu? Onkohan tämä liikaa pyydetty? Eivät kaikki asiakkaat taatusti osaa neuvoa, miten vempele toimii. Ja entäpä jos sos.tsto puuttuu näihin väärin stemplattuihin matkoihin? Kuka on vastuussa ja millä todistat, että oletkin ollut töissä etkä vain juopottelamassa tai muutoin huonoilla teillä arkipäivisin klo 5.30 - 15.00?
Josta tulikin mieleen, että HMPK vastasi aiempaan valitukseeni tilauksesta, jota en ollut tehnyt. Vastauksena oli vain, että tilaus tehty ja toimitettu sekä kellonajat. Laitoin uuden valituksen, liitteenä tilaukseni ja sen vahvistus. Sitten tulikin asiallinen vastaus. Eli ns. inhimillisestä virheestä johtuen (lue -> Iisalmen pennut töpeksivät jälleen), koska tilaus oli tehty sunnuntai-aamuna klo 4.31, tilaus oli kirjattu sunnuntaiksi klo 16.00, vaikka tilaus olikin tarkoittanut seuraavaa perjantaita... Öhh, melkoinen ns. inhimillinen virhe. Jos tuollaisia sattuisi meille töissä, se olisi jo hengenvaarallista tai hupaa työpaikalle eli ainakin varoituksen paikka. Tuolla töpeksinyt selvinnee vain sillä, että lupaa yrittää olla tarkempi. Mietin vaan, kuinka moni ei jaksa tehdä reklamaatiota, ei pysty tai osaa sitä laatia, ei viitsi soittaa omaan laskuunsa tai ei vain huomaa, että tekstari on tullut väärään aikaan väärästä (eli olemattomasta) tilauksesta. Juu, eipähän asia minulle kuulu, kai. Täytyisi pitää huolta vain omista asioistaan... mutta kun...
Kipu- ja särkyrapoa: Eilinen olikin varsin perkeleestä, ilta myös. Ns. lepääminenkään ei oikein onnistunut. Mietin jo mömelöannoksen nostamista, mutta sinnittelin silti uneen asti. Täyttä unta 4.5 h. Riittänee... Totesin, että nämä ns. mittatilauskengät tukipohjallisineen ovat aiheuttaneet vielä pahemmat kivut eli niistä on pakko luopua tai saada ne korjattavaksi! Olen pitänyt nyt näitä kenkiä ja pohjallisia päivittäin n. 10 h, jatkuvasti. Jalkapohjat ja nilkat ovat kipeämmät kuin aikoihin. Siirryn toisiin kenkiin nyt jo työpäivän ajaksi. Ensi viikoksi etsin toiset kengät ja pohjalliset - katsotaan sitten uudestaan.
Tänään lähtee ensimmäisen kerran postia Belgarionille. Kirjepostia siis. Pienessä Helposti-kuoressa (85 c) voi postittaa 500 g tavaraa. Pakkasin siihen Liiterin halpissuklaata, niitä pieniä levyjä, joita on aikaisemminkin ostettu. Mukaan laitoin käyttötarkoituksen (lievää pahempaan äkilliseen energiantarpeeseen ja ylitsekäymättömään ketutukseen), määrääjään (Polgara Welhotar), annostuksen ja nautintatavan jne. Niin ja lisäksi tietysti velvoitteen suojella koko Suomenlahtea! On sitten lapsella jotakin hupia, edes.
--------------------------------------------
Terve taas, kavrut! Joo, joo, mä mokasin taas. Mutt mä tajuu, miks orja suuttuu tommosest yhest piänest pipanast. No oliha se sänkys, mutt se oli kuiva ja kova semmone. Eikä se ees haissu, minä nyt ihan vähä. Ja eilenki mä siis oksun puhtaalle lattialle, en ees matolle. Ett mitä toi nyt on, ei niinku yhtää mitää. Ei toi orjakaa aina nii siisti oo. Viitti nyt täss kertoo, mitä kaikkee orja välill sottaa. Nii, ja ett mite sille on joskus käyny...*kiero kissavirn*. Ett niinku turha alkaa mulle mitää. Vaiks se oliki eilen kiva ja kilti, ett mä sain donarii, vaiks se laittoki eväiks itellee. Ett niinku ihan mua varten avas sitt sen puukin kummiski. Ja taa se oli tilannu uusii ilmasii kissinruakii, ett mä sain taas postii. Täältä se sano, ett tuli ilmasii raksui, tilatkaa hei kaikki. Ne oli tooooooooosi njamskista! Vaiks mami kyll sano, ett ei ne sen kummosempii oo. Ett se on vaan sen takii, ett ku mull on ollu toi iso pussi jo pidempää, nii on vähä eri makust vaihteeks. No, voi olla, joo. Mä ku syän aika vähä oikeestaa raksui. Makustelen vaa välillä.
Kattokaa nyt, mite nätisti mä nukkusin, ku Poika oli täälä. Eihä mulle kukaa voi olla vihaskana, eihä?
-----------------------------------------
Ei, en ole vihainen. Ei ole vaan kiva herätä ja huomata nukkuvansa kissanpipana jalkopäässä pyörien.
Päivän slogan: Mene naimisiin! Kaikesta et voi syyttää hallitusta ja eduskuntaa.
Päivän biisi: Alice's Restaurant
Luettua: Ulla Knuuti - Matkalla marginaalista vastavirtaan?: huumeiden käytön lopettaneiden elämäntapa ja toipuminen. Sinänsä omituista, että edes linkkiä ei tässä nopeasti löydy. No, tutkimushan tämä, jonkinlainen siis, Helsingin yliopistosta. Vähän on vielä kesken, mutta kritisoitavaa olisi. Ainakin otos on kovin pieni, melko omituisella tavalla valikoitu(nut) ja opusta leimaa selkeä asenteellisuus mm. korvaushoidon tiimoilta. Oma mielipiteeni on lähinnä se, että tämä on tehty vain julkaisemisen vuoksi, itsestäänselvyyksiä esitellen ja muiden tekemiin tutkimuksiin runsaasti viitaten. En yhdy kovinkaan moneen näkökulmaan. Kiinnostuneet lukekoot ja tehkööt omat johtopäätöksensä. Minä olen ne jo tehnyt! Sitten olikin pakko lukaista tässä välissä uudestaan Leena Lehtolainen - Veren vimma. Luin tämän uutuutena aikaisemmin kovin kiireessä, joten tempaisin sen viimeksi mukaan uudestaan. Toimii kuin tauti, perus-Lehtolaista eli Maria Kallio työssä ja kotona. Lehtolaisessa viihdyttää minua poliisin inhimillistäminen ja tämän omat murheet ja kotiasiat. Samoin rikollisten motiivi voi olla hyvinkin yllättävä ja jäädä osittain auki. Suositellaan kaikille dekkarin ja Lehtolaisen ystäville, kestää siis lukemisen uudelleenkin, joka on aina hyvän kirjan merkki!
KESTÄMÄTÖNTÄ KESKIVIIKKOA!
Kommentit