saa lopulta ehkä melkein tarpeellisen määrän untakin, eikö? Olen mennyt tänään unille ainakin kuusi kertaa ja nukkunut 15 min – 1.5 h. Että siitä on kai lähdettävä. Ehkä se sitten riittää, vaikka väsy on vieläkin. Yö meni jotenkin huonosti, liekö täysikuulla osuutensa asiaan. Lisäksi naapurissa melskattiin jonkun gummipalakilpailun takia ;) En tiedä, mistä oikein oli kysymys...

Eilinenkin meni vaihteeksi hänekseen. Asiat tulivat hoidettua, surkea saalis. Kirjoja vain jokunen ohut läystäke. Toisaalta minulla on pieni käteisvaranto aina olemassa, joten se ei haittaa. Lisäksi kaupoissa oli jotakin omalaatuista... kummassakin ruokakaupassa vasta täyteltiin varastoja ja osa tavaroista uupui kokonaan. Siis tämä kello 10 tienoolla :O Ei kovin lupaavaa näille kaupoille, ei maineelle ainakaan. Harmitti. Pitääkö siirtää aikatauluaan, mutta silloin joutuu taas liian suuren ihmisjoukon keskelle eli mieluummin ei. Jäks, sain kuitenkin ison kasan hyviä vihanneksoja tsioskista ja yllättäen Liiteristä, njam. Niistä ei siis tule viikolla puutetta. Upotan suurimman osan jo huomiseen eväspataan.

Belga on tulossa lounaalle, tarjolla kevätkääriksiä, riisiä, tsatsikia, kaffetta ja kohuked. Jospa jo saataisiin jotakin aikaiseksi. Tosin tänään on synkähkö päivä ja talon talkoot, hmm. Olisikohan se ikkunanpesu kuitenkin paikallaan sekä samalla verhojen vaihto? Ehkä – täytyy yllytellä Belgaa ensin sopivasti. Minä voin sillä aikaa ottaa esiin ompeluskoneen *käks*, pari hametta vaatisi lähes välittömiä toimenpiteitä. Yksi kassi pitäisi korjata eli hihnat lyhentää, inhottaa semmoiset puolipitkät hihnat muuten kivassa väskyssä. Väsky on kiva, saatu jo aikoja sitten (ziitosta vaan sinne entiseen kotokaupunkiin), mutta ei ole päässyt käyttöön noiden helkkarin hihnojen takia. Nyt sitä voisi kuvitella jopa käyttävänsä, jos jaksaisi korjata. Siis ottaa koneen esille, eihän se mistään muusta ole kiinni. Edelleen kuulutan jotakuta potkimaan meikäläistä pärsuuksille, kyllä minä sitten teen...

Ai niin, pakko kertoa -tarina. Asia, jota olen pelännyt jo vuosia – eilen se tapahtui. Asun siis ylimmässä eli 4. kerroksessa ja hissi oli jumittunut. Se ei ollut missään kerrosten välissä eikä antanut mitään elonmerkkejä itsestään eli ei vain toiminut. Väkisin sain sentään raahattua itseni alaspäin varo-varo-varovasti kierrreportaita ja soitin Koneelle heti. Lupasivat pikahuollon parin tunnin sisään, kun kerroin tilanteen. Ei helkkarissa kolmen ison kassin kanssa portaita ylös, ei sitten millään. Hätinään olisin saanut kiskottua itseni ylös. Onneksi Koneen pojat olivat käyneet ja hissi toimi palatessani. Aiheutti kyllä hieman taas kylmää hiostusta pärshvaossa. Ei niinkään se, että en pääsisi ylös. Tiedän, että pääsen kyllä. Mutta se tekee kuulkaas aika perkeleen kipeää ja jos vielä olisi kassit pitänyt raahata, huh-huh, pelottaa jo ajatellakin! Minulla kun on vaikeuksia jo alakerran neljän portaankin kanssa... tämmöistä se on, kun sekä koivet että selkä ovat pashana! Pikkujutut voivat tehdä elämästä melkoisen arvaamatonta.

Keitinkin heti kotiintultuani susivaffat kaffet pelkästä selviämisen ilosta, pesin pyykkiä ja menin sen jälkeen ottamaan reilut päikkärit, koska olen sen arvoinen! :) Loppuilta meni erilaisia teknisiä vempeleitä tarkastellessa. Minä ehkä tulen rapottamaan kaikesta myöhemmin. Nyt minulla on nimittäin sellaisia härpäkkeitä, joita ei ole aikaisemmin ollut ja pitää tutustua kaikkeen huolella. Minä, tekniikan ihmelapsi – just, minulle on naurettu tästä jo todella pitkään ja varmaan nauretaan taas jatkossakin. Aivan varmasti olen jotakin taas möhlinyt ;D Onneksi on erilaisia tukia, sekä lähellä että kauempana, jotka voivat neuvoa...

Menenkin tässä taas leikkimään vähän lisää!
 


POLKA, JOLLA ON KAIKENLAISTA KIVAA JA OUTOA KESKEN!