Toinen lomapäivä. Sunnuntai, voihan viiksi! Tiedossa astioiden pakkailua ja imureerausta. Ja sitä-sun-tätä pikku pakkimista muuttoon liittyen. Jestas, että osaa olla hankaavaa. Purkaa täysin toimiva huusholli pelkästään naapurien takia. En olisi ikinä uskonut tällaista tänne muuttaessani. En edes vielä viime kesänä, en todellakaan! Minä olisin halunnut asua tässä loppuun asti – oikeasti.

 

Eilen Belga oli pitkään avittamassa, tosin kälätimme, lounastimme ja luimme välillä. Mutta saimme sentään jotain aikaiseksikin, jopa minä. Vähän, mutta kuitenkin. Ehkä osa siis katsotaan jo tehdyksi. No, siinä käydessäni parvekkeella tupakalla tuli jo hirrrrrrrrmuinen huuto ja mekkala tukehtumisesta, ikkunoiden sulkemisesta jne. Belgaa huvitti ja hän yllytti jopa kiljumaan takaisin hävittömiä Viaton En sentään viitsinyt, ei oikeasti sovi luonnolleni. Vaikka te ehkä toisin luulette, olen livenä kiltti. Ehkä liiankin kiltti. Prle, huusin vain kissalle, että tulisi pois haistelemasta alakerrasta tulevaa ruskean kastikkeen salakavalia sairauksia tuottavaa löyhkää >o<  Lisäksi seinänaapurin rouvasihminen peesasi röökiäni eli käytyäni tupakalla hän livahti heti perään omille savuilleen Yllättynyt Taas Belga nauroi, että kaikki menee kevyesti minun piikkiini. Ei ihme, että tässä tulee hieman skitsofreninen olo  O__O

 

Voi antakaa minun kestää vielä tämä viikko, jookosta? Tai jospa en edes purkaisi tavaroita uudessa residenssissä ollenkaan. Jäisi vaan odottamaan naapurien reagointia. Tai järjestäisi vekkulin kiertokyselyn, mitä on sopivaa tehdä ja mitä taasen ei, mihin aikaan sekä missä vaatteissa – että niinkuin sopisi kaikille asukkaille. Ideoita otetaan jälleen vastaan mieluusti.

 

Apua pakkimiseen on kuuleman mukaan tulossa viikon aikana, ziitosta vaan. Kyllä se on tarpeen. Yritin eilen tosiaan tehdä jotakin ja sain hitosti särkyjä aikaiseksi. Oikea käsi ei vaan ota kestääkseen yhtään mitään, ei sitten millään. No, se on vaan lisämömelöitä kehiin niin kauan kuin maksa kestää. Sitten se onkin finito. Myös säryt.

 

Eipä paljon naurata muutenkaan. En ole kiva ihminen, mutta eivät näemmä ole monet muutkaan. Ikävä sanoa, mutta näin on. Toisaalta on mukaviakin ihmisiä, heille siitä kiitokset. Ja eräälle mukavalle ihmiselle paljon jaksamista, rauhaa, lepoa ja muuta semmoista – tiedät kyllä! Asiat varmaan järjestyvät sielläkin parhain päin, toivoo tämä ja nostaa varpaitaankin vakaasti pystyyn...

 

Nyt lisää kaffetta, vähän hyvää kirjaa ja sitten pakkimaan.

 

Ai niin, sen verran lisää, että residenssini on aivan kuin viikkoa ennen muuttoa Kieli ulkona

 

265380.jpg 

 

 

POLGA LOMAILEE, JUST...