Melkein jo alkoi eilen tuntua, no, ei hyvältä, mutta vähän paremmalta. Kas, pitää taas lähteä ropottamaan Varastolle ja saamaan itsensä vielä kipeämmäksi. En ala, en kohta enää jaksa. Oikeasti.

 

Eilenkin tapahtui yllättävä romahdus. Olin jo saanut jotenkuten pyykit viikattua ja matot pyörimään. Imureerattuakin ja osan pölyistä pyyhittyä. Sitten iski täysi väsy, aivan infernaalinen väsy. Ei mitään jaksuja jäljellä. Pakko mennä pitkällensä. Särkyä, kipua, ei jaksuja – ei mitään. Meni puoli tuntia siinä horrostellessa. Pakotin itseni nousemaan ja tekemään, mitä naisen on tehtävä eli loput päivän hommat. Mitäänhän ei tapahdu, jos ei itse tee. Ei hyvä. Ei.

 

En ole vieläkään jaksanut alkaa laatia mitään listoja omisarvikselle. Pitänee tänään paneutua asiaan oikein kunnolla. Aika on huomenna klo 8.30 ja silloin alkaa aamumömelöiden vaikutus jo laantua, olen ärhäkämpi, särkevämpi ja harvinaisen paljon veemäisempi ihminen kuin töihin tullessa tai lounasaikaan. Hmph. Taas mietin sitäkin, miten helposti kuullaan vain ensimmäiden diagnoosi eikä mitään muuta. Vrt. tarjonta 1.5 päivän sairaslomasta *muhahahah*. Melkein itkua tuli eilenkin jo väännettyä, asiasta jo etukäteen siis. Kun tietää jo, mitä on tod.näk. tulossa. Ei ainakaan mitään rakentavaa, luulen. Toivon toki, mutta olen heittänyt kaikki toiveet paremmasta kaivoon jo aikoja sitten.

 

Miten selittää esim. lekurille – niin ja oikeastaan teillekin – miksi minun on pidettävä kiinni aikatauluista ja kauppapäivistä jne. Kuulkaas ihan sen takia, että jos teen jotakin ylimääräistä viikolla, seuraava  päivä on garmiwa. Särkee ja jäytää aivan tuhottomasti. Siksi siis kaikki toiminta on keskitetty perjantaille. Toki postissa tms. voi poiketa muinakin päivinä eli jos se on vain jokin yksi asia, joka pitää noutaa. Mutta jössus, jos pitäisi johonkin mennä. Ei, ei onnistu. Jopa roskiskeikka pitää suunnitella eli minä aamuna sen pystyy vielä viemään niin, että pysyy koipiensa päällä... Ei kannattaisi naureskella, tämä ei nimittäin ole minusta yhtään kivaa! Kellon mukaan elän sitten päivät; mömelöt tiettyyn aikaan, ruoka tiettyyn aikaan jne. Kaikki kipusärkyjuilimisten mukaan – siksi myös herään niin aikaisin eli silloin, kun muut vasta menevät usein nukkumaan. Prle.

 

Kaikki hemmetin säryt sun muut aiheuttavat myös sen, että spontaanisti ei voi lähteä mihinkään. Kaikki pitää suunnitella etukäteen. Kaverin luokse ei voi lähteä kaffelle, jollei satu olemaan esim. lomaviikolla tms. Edes keikkaa ViiVoaniin on turha kuvitella muuksi päiväksi kuin maanantaiksi, silloin on vielä sen verran tehoa jäljellä, että ehkä jaksaa käydä siellä ja hallissa sekä odotella taksoja ja katsella kimppakyydissä vekkuleita Helsingin salaisia kohteita.

 

Ähh, mitäs minä valitan, kun takso palvelee. Paitsi että nyt taas ei. Eilen tein viikon taksotilaukset, vain tämän aamun varaus vahvistettiin :o Eli taas niillä on jotakin häikkää järjestelmässä, mutta eivät kertoneet. Ilmoittivat vain vahvistavansa loput matkat joskus myöhemmin. Olisi ihan kiva  tietysti tietää, että pääsee joka päivä töihin ja töistä pois sekä tänään hakemaan postista pari kirjaa ja perjantaina kirjastoon ja kaupoille. Mutta kun mitään ei näköjään voida taaskaan tehdä. Prle, on tämä kaikki taas yhtä vastusta, sanon minä.

 

En minä sitten eilen jaksanut enää niitä kahta juttua, mitkä piti. Ehkä myöhemmin. Ei vaan jaksa, ei pysty, ei kykene. Enkä minä jaksa tätäkään valitusta taas enempää, koska tästä ei ole mitään hyötyä. Menkää pois, niin menen minäkin. Muistakaa tekin kaffet ja mömelöt, niistä se päivä lähtee käyntiin. Unohtakaa vaikka tuoremehu (se akkuhappo!) tällä kertaa....

 

 265380.jpg

 

KÄRTTY-POLKA JA MAANANTAIN TYÖPINOT – EI HYVÄ YHDISTELMÄ!