Voi ankeus tätä alkuviikkkoa! Tämän päivän pelastaa puoli päivää vapaata ja retki Hakikseen. Sitten on taas täysin tylsää, tiistai on mitääntekemätön ja olematon päivä. Keksiviikkona alkaa jo hiukan helpottaa. Argh! En minä tuosta ilmastakaan niin piittaa, mutta kolotukset liittyvät niihinkin. Mitä veemäisempi keli, sitä pahempi juilinta. Eniten pelkään niitä pikkupakkasia ja lumituiskuja, jotka jossain vaiheessa tulevat. Nyt on vain pienen pieni pakkanen, onhan? Welhottarella ei ole edes mittaria tuolla ulkona. Viime vuonna jo sormet ja muutkin pikkunivelet ottivat ns. talven kovin pahakseen eli jäytäviä särkyjä monen päivän ajan aina sään muuttuessa. Jotten jopa väittäisi viikkojen särkyjä. En jaksa enkä pystykään enää näiden kipujen ja särkyjen osalta miettimään ajankohtia tai aikaa – tiedän vain, että yli kolmeen vuoteen ei ole ollut täysin kivutonta päivää lainkaan! Repikää siitä.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Eilinen oli kyllä miellyttävä siinä mielessä, että pääsi pakoon lämpöisen peiton alle, jos palelsi. Minua palelee nykyisin usein! Huomattavan usein; olisikohan niin, että koska Welhotar on luonnonoikku muutoinkin, odotettavat kuumat aallot iskevät minuun jäisinä aaltoina?

                                                                                                                         

Ja taas taksoasiaa, olematonta sunnuntaista taksoasiaa. Klo 11.30 soitti Varaston edustalta takso, puhui hoonoa soomea ja kysyi, miksi minä ei tule taksi. Minä ei tule taksi, kun minä olla kotona eikä töissä. Minä ei myöskään ole tilannut koko prleen taksia (no tätä en sanonut), kehoitin vain soittamaan sinne, mistä tilaus oli tehty. Ja ei kun tekemään valitusta HMPK.:lle. Sitä ennen soitin vielä ja sain kuulla peräti outoja sanoja "minä otankin nämä sunnuntaitilaukset pois". Siis – onkohan näin, että siellä on ollut jokin ikuvanha sunnuntaitilaus, joka on jäänyt kummittelemaan listalle eikä ole poistettu! Voi jumaliste, minä sanon! Teen tilaukset viikottain netin kautta ja äärihuolellisesti. Mutta mitä tekee Iisalami, lähettelee autoja silloin, kun niitä ei tarvita ja panttaa niitä silloin kun tarvitsen! Jo jumaliste olisi kirveellä töitä! Eikö kenenkään järkeen ole edes käynyt ihmetellä outoa noutoaikaa työpaikalta sunnuntaina puoliltapäivin? Nimittäin minulle ei koskaan sellaisesta varauksesta kirjallista vahvistusta ole tullut – ihmetykseni on suuri! Ja ei – en ole koskaan ikinä tullut klo 11.30 tai 15.00 tienoolla sunnuntaina Varastolta kotoon! Minä haluan levätä sunnuntaisin ja pysyn erittäin vaffasti sängyn liepeillä, en jaksa edes lähteä viemään roskia... hädin tuskin parvekkeelle tupakalle.

 

Eli Varastolle tieni käy, jololadiduu, jololadidii, pomoa ei missään näy, jololadidaa..... P-P on lomalla ja palaakin vasta myöhemmin. Ei haita, ei todellakaan. Sitten onkin taas edessä kiihkeä työrupeama. Alan jo oppia. Toivottavasti se määräyskirja tulee piakkoin, muutoin sitä on lähdettävä anelemaan henkilöstöpuolelta. Ja voi voi, miten siellä aina ollaankaan niin kiireisiä ,D Luulen, että he siellä omassa rauhassaan kyllä tekevät vähiten oikeita töitä, anteeksi vaan. Että yksi määräyskirja Welhottarelle, ziitos ja allekirjoitukset kans! Sitten tämä voi taas suhtautua asiaan maltillisesti.

 

Lähden kirjoittamaan Vii Voanin ostoslistan loppuun, ei tästä muuten mitään tule!

 

-----------------------------------

 

254944.jpg

 

Purrrve, kavrut! No nii hei, aatelkaa ett mä taas töppäsin. Tai  siis niinku, sillee kuiteski. Ett istuin sitt bases eilise päivä ja yänki. Ei, ei mami mua sinne laittanu, mä menin ihan itte. Ku kävi nimittäi sillee, ett mä juaksin-juaksin-juaksin ja jolisin hirveest ja mami jo ehdotti, ett jos mä menisin laatikolle, mutt en mä sitt ehtinykkää. Kävin hätäsee pissill ja menoks taas. Yhtäkkii aloinki sitt kakkii keske juaksun, juu, ja just mamin jalkopäähä. Onneks sentää lattiall ja ihan puhtaall lattiall, ettei edes matoill. Mutt se sano rumast ja sillo mua viätii. Sitt se keräs ne ihan puhtaat kakit, mitää ollu sotkottanu ees. Mutt ku mä meinasin tulla bases vegs, se sano mua kakkiskissiks ja mä otin vähä nokkaani ja päätin sitt jäädä sinne goisii koko yäks. Yritti toi houkutella vegs, en tullu! Mä oon yhtä ittepäine ku mamiki. Nyt aamull oli sitt pakko, ku nii teki miäli heekkui ja oikeetki muanaa. Kävinhä mä tiätty välill syämäss ja sillee. Mä en ollu arestis, mä möksötin siälä ihan ite *möks*. Ett semmost. Oli vähä tylsää, mutt ku se oli selkee vahinko. (toim.huom. olisit vaan mennyt ajoissa laatikolle) Emmä vaa ehtiny sinne laatikoll, ku piti juasta ja huutaa nii paljo yhtä aikaa. Ei sitä piän kissi kaikkee aina ehdi, nih kerta! Mami anto äske kalkonii, nyt mä meen ja pummin kaakit *kirjoittaja poistuu*. Hei, se anto kaakkii kaht plaatuu ja laitto kasan safkaa. Ja mä menin ja täppäsin sitä ja hyäkin sen koipii! Huh, onneks en osunu koipisii ku vaa yäkkäri helmaa. Sillo ois taas tullu rumei sanoi. Ei oo vissii hyvä päivä mull tänäänkää >o<

 

2068871.jpg

 

Mä oon vaankiin-mourrrh, ei oo ruakaa-rauuuuuuuuuuh, mouhhhhhhhhhhhhhhhhhhh!

 

Mutt hei, kliffaa viiko alkuu kuiteski!

 

-------------------------------------

 

Vincent, olet kiero ja kavala, mutta silti toisinaan ja vain toisinaan maailman rakastettavin karvatakamus.

 

Päivän slogan: Mitä joutilaampi nainen sitä varakkaampi mies.

 

Päivän biisi: Vapauden kaiho

 

Luettua: Ilkka Remes – Pyörre, tämän tempaisin pikalainoista nähdäkseni mitä taas myydään. Argh! Sekavaa juonen kääntelyä sekä niin uskomattomia tapahtumia, että niitä ei voi ottaa tosissaan. Spekulointia Estonian uppoamisesta ja muita salaliittoteorioita. Jep, ja kansa lukee. Minä en millään tahtonut jaksaa... todellakin, sotkuisia juonen pätkiä, sekavaista kerrontaa ja muutenkin epäuskottavaa tarinaa kaikkinensa. En siis suosittele kenellekään – no, vihamiehelle lahjaksi ehkä, sellaiselle, joka tätä lukee. Toisaalta, vihamiehelleni en antaisi edes kirjoja. Eli minä en pitänyt, ihmettelen miksi tämä kaveri myy niin hitosti! En siis suosita, en valitettavasti kenellekään. Simon BeckettKuoleman anatomia, oikeuslääkäri muuttaa pieneen kylään maaseudulle tavalliseksi yleislääkäriksi myöhemmin selviävistä henk.koht. syistä, kunnes joutuu sotkeentumaan murhaan ja kohta useampaankin. Murhat toki ratkeavat, kuten kirjoissa pitääkin. Mukana myös pikkuisen dharmatiikkaa ja rhomantiikkaa, joka pitää tietyt naislukijat varmasti myös tyytyväisenä ja päähenkilön inhimillisen oloisena. Kirja on ihan kohtuullisen hyvä, mutta ihan pikku juttu: kirjailija on myös esikuviansa lukenut. Tästä tunnistaa kovin hyvin Cornwellin, Gerritsenin, Boothin ja Rankinin vaikutuksen – heh, minä kun luin niitä urakalla viime kesänä, ne ovat hyvin muistissa. Kaikki ainekset ovat kyllä kohdallansa ja toki kirjailijaan vaikuttavat toistenkin teokset. Ei, ei mitään selkeää plagiaattia. Tunnistan vain sellaisen sopivat sotkun em. aineksista, tämä on nyt ensimmäinen suomennos kaverilta ja tästä lienee tulossa oikea sarja. Toivottavasti hän kehittyy enemmän omaan suuntaansa, hiukka se oma omituinen käsittely ja ote jää nyt tästä ainakin puuttumaan. Suosittelen kyllä jo mainittujen kirjailijoiden kavereille eli tässä on yksi yrittäjä lisää, eikä kehno ollenkaan! Ann Cleeves – Valoisat illat, Shetlandinsaarilla tapahtuu jälleen. Kesän valoisa aika saa ihmisetkin käyttäytymään oudosti, esim. murhaamaan toisia. Aikaisemmasta suomennoksesta tuttu Perez hoitaa ihmissuhdetta ja murhatutkintaa joviaalisti. Tapahtumat kiertyvät oudolla tavalla menneisyyteen, josta kukaan ei tunnu haluavan puhua, varsinkin eräästä kesästä. Taiteilijat ovat  myös hyvin esillä, sekä maalari- että näyttelijäpuolella. Lisämaustetta asiaan tuo erinomainen pienen, suljetun kylän tunnelma ja ihmisten tapa käyttäytyä. Cleeves osaa asiansa ja minä pidin tästä, vaikka kaava onkin hänelle tyypillinen. No, niin se kai on oltava... Suosittelen pienistä ympyröistä ja pähkäilystä pitäville, lisäbonuksena kuvauksia ja tietoa Shetlandinsaarista!

 

                                             265380.jpg

 

                                                 MAANANTAITA!