Nukuin äärimmäisen kehnosti. Aloittelin uudella lääkitysyhdistelmällä ja muutakin tapahtui. Niin että on vähän kumma olo ,D Tällä uudella mömelöyhdistelmällä mennään nyt alkuun vähän aikaa ainakin, ans kattoo miten käy. Eli normiannokseen lisättiin myöhemmin  iltapäivällä otettavaksi rajumpi kipumömelö eri plaatua, josko se avittaisi ilta- ja yösärkyihin, muuten sama vanha sateenkaarikourallinen menee lisäksi. Toivoisin kovasti tämän toimivan. Eilen se avitti juuri niin vekkulisti kuin aapailin eli pieni tekemisen tarve iski, lievä maaninen puuhastelu ja pirteys. Siksikin uni saattoi olla hakusessa. Hmph, muistattehan, että olen kertonut miten lääkkeet toimivat minulla usein hieman toisin kuin joillakin muilla. Toisaalta oli hikikii vielä iltayöstä ja kääpiöt riekkuivat puistossa tod. myöhään. 

Muutoin Varastolla töitä tehdään edelleen täpöllä – naapuriosaston leidi on joko lomalla tai kieltäytyy eräästä osasta töitä. Teen sitten heidänkin hommansa, se on itse asiassa ikimuistoinen nautintaoikeus eli he myös lomittavat minua, kun olen pois. Nyt vain aika selkeästi oli jemmattu tiettyjä hankalampia asioita ihan minua varten ja tuttu hyyppä ne tuomaan, että en kieltäytyisi. No enhän minä, kilti Welhotar. Tein kyllä, eräät asiat eivät kuulu muille osastoille, jokainen tekee sen osan itse ja siitä ilmoitinkin – tein kyllä sitten neiti P:lle tämän palveluksen ja sain siitä hyvästä silittää omaa päätäni. Se on mukavaa, kun heti saa näin positiivista palautetta siitä, että on ollut ystävällinen ja kilti toisille =D Kokeilkaa, se on oikein mukavaa! *yllyttää muitakin kahjoja* Nimittäin jos työpaikalla ei kukaan muu anna positiivista palautetta, taputa itseäsi päähän ja kiittele hyvin suoritetusta työstä! Luulisi jonkun jo kohta reagoivan asiaan.

Tuosta taksoasiasta sitten tulikin jo palautetta Palmialta, että ovat pahoillaan tietojen tulemisesta vasta näin myöhään jne. No joo, tuo kuun vaihde tuottaa sitten ongelmia. Hyvä, ettei tarvitse 1.7. tasan klo 00.01 olla varaamassa loppuviikon matkoja, se käy jo edellisenä päivänä, wau mikä suosionosoitus. Hitsi, haistan oikeasti probleemeja! Toivotaan nyt kuitenkin parasta. Mukavasti ovat ainakin vastanneet kysymyksiini – tähän asti. Valitettavasti he eivät vielä tunne minua *huoh*! Ikävä ihminen tuo P. Welhotar... Kyselee matkojen ja autojen perään jatkuvasti, ihan kuin se sille jotenkin kuuluisi.

Toivottavasti eilisestä jaanauksesta oli apua joillekin, ainakin täällä oli käyty em. haulla eli invataksoilla, Palmialla yms. Oli turhan pitkä ja tapahtumaköyhä postaus. Toisaalta, elämäni on aina tapahtumaköyhää. Pituudesta ei kukaan voi sanoa mitään. Josta tuli mieleen, että kyllä on jotenkin outoa päivittäin katsella Kummisedän jäämistöä. Tuntuu niin omituiselta, vastahan hän ilokkaana ne osti ja Belgarion ne kokosi ja sitten otettiin vähän siiteriä! Sehän oli ihan hetki sitten? Ja nyt ne ovat tuossa. Koskaan ei voi tietää, mistään.

Sain eilen kuitenkin puuhasteltua jotakin pientä kivaa eli otettua muutaman kuvan Vinskelistä parvekkeella. Hän on oikein edukseen ja saattekin seurata kuvia (lähes samanlaisia) monta mukavaa päivää. Kuvista sen verran, että ”pakko kertoa” –tarinaa: tuossa on ihan oikea kristallimaljakko *kääk* ja kun sille EI kertakaikkiaan ole huushollissa muuta käyttöä, se tuli kaapista *tsihih* ja viettää nyt kesälomaa Jukkaa kasvatellen ,D Etualalla on Kummisedän tyttären maalaama kissatuhkis – eikö olekin tyylikäs? Takana kasvattaa itseään Tuija, josta on alkanut versoa oikein kunnolla vihreää nyt tänä keväänä. Alla kasvaa jokunen samettikukka, jotka ostin minihintaan – olivat aivan ruppanoita. Jo viime kesästä kuitenkin muistin, että nehän alkavat kasvaa tosi äkkiä, kun raastaa hetioitis roikkikset pois. Että se parvekkeesta – chilejä en nyt kehtaa kuvata ,D Lisäksi intouduin vähän kokkaamaan eli soijapataa itämaisittain, helleruokaa *heh*. No, tulista sellaista tuossa 10.30 aikaan vähän lounaaksi niin jaksaa iltasalaattiin asti. Tein sen verran, että riittää loppuviikon ,D Kumma, kun soijarouheen kanssa aina menee vähän överiksi, tyyliin ”rapsautanpas nuo loput tuosta varisemasta”.

Kello on tasan 3.00, nuorempi väki palailee kapakoista ja lievä meno sekä meininki on valloillaan. Ei kuitenkaan häiritsevästi. Uskokaa pois, on tulossa todella hikinen päivä. Ulkona tuoksuu siltä jo nyt =O Täytyykin muistaa kastella parvekekasvit.

----------------------------------------

254944.jpg
Purrrrrrrrrviska, kaiffat! Ähä, noi yrittää kiusii, emmä mitää läpittenäkymättömäks tuu. Enkä varpist, mami sano. Kyll mä aion edellee olla partsill, eilenkii makoilin siälä monta tuntii. No sitt mä olinkii iha puhki enkä päässy ees goisii, ku mami pyäri tossa kaikkiin omituiste hommie kaa ja jaanas jostai kirjast ja höpisi, konetti ja luki. Vähäks se oli levotoine taas. Mutt nyt must on fotoi, semmonenki, miss mä oon tarjoll toss pöydäll. Mami sano, ett jos se osais maalat, se tekis sen. Siis apuva, hei! Ekaks muka ei näy läpi ja sitt aletaa maalaa =o Tää ei nyt tajuu, täll on siihe liika piäni pää. Mutt heekkui tuli eilenkii just sopivast. Taitaa toi mami olla oikees, ku antaa nykyää vähempi ruakaa kerrallaa. Enne meni aina roskii, ku se hais mamin miälest. Se meinaa pelkää, ett mä tuun kipeeks. Höh, mull on teräsmaha, mutt yht juttuu se e i kestä, kissadonarii! Se on siis iha hirveet. Ainoo kerta ku mä tulin kipeeks, nii ni toi oli vahinkos kerranki ostanu sitä. Ja sillo meil kävi varpusparvi, montaki keetaa. Sen jälkee ei muute olla syäty sitä, eilenkii syätii tavallist ihmisdonarii, fifti-siksti, tehä tiijätte. Mami sai kaks lusikallist pelastettuu itellee *kollivirn*. Mult lähtee just nyt iha hiiveest kaavaa, sillee kunnoll. Toi mun mesta sänkyss on iha valkone, ku ne valkokaavat lähtee. Mä en, siis en, anna haajattaa! Ett tiadoks vaa niinku. Täss mä nyt oon iha ite mun partsill, mun pöydäll ja otan vähä relaa... ai et ei sais... höh >o<

1245769434_img-d41d8cd98f00b204e9800998e


Kliffaa keskimäist viiko päivää ja paaaaljo suulist kissinkoill!

---------------------------------

Vincent, itse olit levoton koko illan!

Päivän slogan: Kun pomo on poissa, hyppivät pikkupomot pöydillä!

Päivän biisi: Soneranputsausjenkka

Luettua: Douglas Preston ja Lincoln Child – Ihmeiden kabinetti (erikoisagentti Pendergast ratkaisee). Tässä varsinainen uutuus jännärin, kauhun ja omituisten tapahtumien kavereille. Eikä ihme, tekijät ovat sitä luokkaa, että heiltähän tämä käy. Ei juonipaljastuksia tällä kertaa lainkaan, mutta Welhotar suosittaa kesäkirjaksi, sellaiseksi kevyeksi versioksi. Eli tämä on ihan ikkarioma kirja ;D Linkissä lisää asiasta. Ja sitten, voihan vee, Pazilan kirjahtimossa oli taas kirjoja pinoittain 1 juuro/kpl. Lisäksi ota ja vie –hyllyssä oli tarjolla vaikka mitä. Uskokaa pois, otin vain yhden (-> 1 kpl) kirjan. Kun tilaa ei ole, sitä ei vain ole. Argh. Saisikohan sitä isomman asunnon sillä perusteella, että kirjasto kasvaa ikäänkuin salaa itsekseen, lisääntyy ja täyttää hiljalleen koko residenssin?

265380.jpg 

KISSIKENKÄT KOTIIN VIELÄ TÄNÄÄNKIN!