Vaihdetaan vähän käytetty kissa sekä sauna laajempaan keittiötilaan eli lähinnä alakaappeihin ja työtasoon – ziitos – ja äkkiä! Meni hermo, jos kaksikin. Kun tulin eilen kotiin väsyneenä ja kettuuntuneena, vastaan löyhähti ah-niin-tuttu kissinpaskan löyhkä. Jep, jep-jep. Siellä se pötkötti, se paska, sängyssä minun paikallani. Ja haisi. Kissa kömpi saunasta silmät sirrillään, kunnes muisti tekosensa ja painui saman tien takaisin. Ja meikäläinen taas pesemään päiväpeitettä. Eijjumalauta, tuo uusi kiva päiväpeite on nähnyt enemmän pesukoneen sisälmyksiä kuin on tarpeen. Kohta jo väritkin haalistuvat. Nyt olen raivoissani. Ilmeisesti tavismuona ei ollut taas tällä kertaa karvapärsheen makuun, kun piti tuokin tehdä. Ei ollut nimittäin ruoka kelvannut. Saa luvan kelvata. Prle. Minen kohta enää jaksa, on tässä muutakin kestämistä kuin yhden kissan vettuilupaskat.

Eilen P-P oli taas oudon ystävällinen.... epäilyttävää. Tosin hän samalla huomautti, että varaisin kehityskeskusteluajan. Ja minähän varasin, 13.2. klo 13, eheeheeh. Ikävä kyllä, sitä ei saanut varattua maaliskuulle samalle päivälle ja ajalle. Tuo on niin hyvä vedätys. Toivottavasti P-P ei sitä huomaa. Minua se huvittaa kovasti. Eipähän tämä pieni alikehittynyt pää muuta tarvitsekaan enää huviksi. On sen verran harvassa nuo nauramiset nykyään.

Omisarvis oli ehtinyt uusia repsut, kiva hän. Saan tänään sentään kaikki mömelöt ja saan ehkä vähän paremmin yöunia. Heräsin nyt tuossa klo 1 pintaan. Silloin kun ympäristö alkaa miettiä nukkumaan menoa. Että ihan kiva tässä kirjoitella. Kateus on kovasti pinnalla juuri nyt. Särytkin sitä luokkaa, että illemmalla taidan tropata oikein kunnolla, samoin huomenna.

Että kaikki olisi täydellistä, parvekkeen ulko-oven lukko ja samalla vetimet hajosivat. Kahva jäi yksinkertaisesti käteeni kääntäessäni ovea auki eilen illalla =O Belgarion saa katsoa, voiko sen itse laittaa paikallensa vai kutsunko huollon apuun. En tajua, miten tuokin on mahdollista. Welhottarelle näköjään todella sattuu ja tapahtuu *huokaus*. Minä voisin olla tyytyväinen vähempiinkin tällaisiin tapahtumiin. Ihan totta!

Lisäksi kirjasto tarjoaa surkeat kolme varausta. Voihan vee, että jotkut jaksavat pitää noita kirjoja itsellään monta viikkoa! No, minä odotan. Minä myös odotan, että HelMet tunkisi uutuudet listalle. Tuskin sekään tapahtuu tänään, luultavasti vasta maanantaina. Ensi viikollakin lienee pakko käydä Pazilan kirjastossa hakemassa uusintaluettavaa, ei tässä muuten pärjää. Ja arvatkaas huviksenne, onko Pazilan kansi eli katutaso pluikas... ja jos ensi viikolla on kylmää, olen jäykkis kuin kuivattu turska. Arrgggh!

Jotakin mukavaa kerrottavaa? No ei, ei ole. Odotitteko te muka sitä tosissanne? Tässä lokissa? Älkää viitsikö naurattaa. Jos minulla olisi jotakin mukavaa kerrottavaa joskus, siitä tulisi välittömästi ylimääräinen postaus ja isolla värikkäällä fontilla. Eli ei siis tule.

Taidan lähteä tästä laatimaan kauppalistaa. Jääkaappi on omituisen tyhjä, todellakin oudon tyhjä oikeasti. Pakko tuoda taas jömmaruokaa sekä viikon appeet. Mitä sitä oikein keksisi... mieli tekisi sitä ja tätä, mutta.... antaa taas olla senkin asian.

-----------------------------------


Purrrrrve, kaiffat! Joo tota, mä en muistanu taas. Siis mä makasi toss sänkyss ja alko kakittaa, nii ni annon tulla pualiks unes sitt. Ja sen jälkee kävin pissill tual laatikos. En kuiteskaa hei pissiny sänkyy, eiks se oo ees hyvä? Ai ei vai? Toi orja on vaa hiljaa. Ei se sano pahasti, ei se sano oikeestaa mitää. Vaihto vaa mulle uudet muanat. Mutt mitää heekkui en oo saanu, siit mä kyll pahastun ja oikee kunnoll. En tajuu, miks toi kakkimine on sen miälest joteski raivostuttavaa. Kakkiiha se itekkii. No joo, ei kyll sänkyy, ku siihe valkosee pottaa, mutt silti! Haisee seki pahall ja pitkää viäl. Ja pissilhä se hyppää vähä välii. Ett jos niinku siit pitää puhuu kert kaikill. Vai meinaa se muka vaihtaa mut, ei muute onnistu. Mä luulen, ett joillaki mun kavruill vois olla jotai sanomist toho ja HeSylkii. Ja jos se muka toll uhkailee, ei onnistu sekää. Mä en mee puihi, mä oon oikeesti kilti ja kiva kissi. Orjan vika, ku mä kakin. En kyll tiijä miks, mutt on kuiteskii. Mä oon varmaa jotenki taantunu, ku joudun olee tääll yksin kerta. Ton pitäs päästä oleen mun kaa kaiket päivät, nii ni meill ei ois mitää hätää. Kaikki ois ihan hyvi. Mutt ei se oikee voi mennä kuulemma lekurill ja selittää asiaa niinku se on. Se sano, ett se leimataa hulluks. Mitä välii, sehän on semmone.... Auts, mä taidan painuu takasi basee goisii. Mamiih, yks hampulikaakki ees, jooha, yks ees piänell kisuraukall....Juu, anto se >o< Laittakoo minkä kuvan haluu, tsihiih, onneks kaamera oli kii – se ei saanu kakkisfotoo, vaiks yritti...

 

 

Kliffaa löördaagii hei kaikill muill!

----------------------------------

Hmph, puhu mitä puhut, karvapärshe!

Päivän slogan: Jos kissanpaskasta saisi määränsä kultaa, minä olisin jo erittäin hyvin toimeentuleva nainen!

Päivän biisi: Perkeleen työtä

Luettua: Tommi Melender – Kunnian mies. Opus rahamaailmasta raadollisimmillaan eli salkunhoidosta, osakkeista, välittäjistä jne. Niin paasha maailma, että ei tätä kirjaakaan ilolla lue. Enkä minä tästä pitänyt, mitään hyvää en tästä edes löydä. Ei sovi minun mentaliteettiini ja ajatusmaailmaani edes kirjoitetussa muodossa. Jättäkää hyllyyn, pliiz! Ja sitten heti toinen pyyntö, seuraavan kirjan kustantaja on joku wowbooks, jonka tuotanto näyttää olevan seksiä ja väkivaltaa kehnossa muodossa. Älkää koskeko niihin suotta! Sopiiko? Benny Markka – Superdekkari Realman, Kovan onnen konkari. Jestas mitä paskaa, eli sitä seksiä ja väkivaltaa kehnosti kirjoitetussa muodossa vielä. Ei kelpaa minulle mihinkään tarkoitukseen. Teksti on armottoman typerää ja kelvotonta, välissä muiden kirjojen mainoksia. Taitto pärsheestä, samoin painojälki, fontti ja oikoluku. Ostakaa vaikka enemmin vanhoja Jalluja, Kalleja ja Korkeajännityksiä – ne ovat kuulkaas loistoromaanin tasoa tähän verrattuna! Jäks...

 

 

 

TÄÄ EI JAKSAIS NYT!