josko lopulta saisi kunnon huimehia! Mitä noista taudeista tai vammoista niinkään väliä, vai mitä? Eli kävin eilen rtg:ssä ja sain ajan omisarvikselle tälle päivälle. Ajoitus on sikäli hyvä, että samalla käyn Varastolla hoitamassa pari asiaa (omia asioita tietty, ei työasioita) sekä Serkkuin luona pikkuisen ostoksilla.

Myöntää täytyy, että koville ottaa. Kivut ovat helvetilliset, eniten ehkä vituttaa se, ettei uskalla lähteä tekemään mitään isompaa puuhaa. Siitä seuraa karmiva rangaistus; joko homma jää kesken tai säryt vain pahenevat ja siirtyvät isommalle alalle. Eli ei kiva, en pysty edes kirjoittamaan kuin hätinään näitä läyrypäivityksiä.

Hommat makaavat – samoin akka. Ja jopa kissa. Hyvältä ei siis näytä kotihommien puolesta, kirjoituksia on tekemättä vaikka kuinka ja muutakin olisi toki tarjolla. Argh, että jaksaa nyppiä. Silloin pitää ottaa sen verran rauhoiketta, että asia lakkaa kiusaamasta ja voi ottaa 10 min tirsat. Yöunet nukun n. klo 22 – 23.50 melko tasan. Sen jälkeen puuhastelen omiani ja saatan saada aivan pienet unet vielä jossain vaiheessa kiinni. Yleensä en saa, koska herään pidemmiltä unilta aina kamaliin kipuihin ja siitä toipuminen vie oikeasti kolmisenkin tuntia tai jopa enemmän. Itkettykin on, lähinnä kivusta, yliväsymyksestä ja itsesäälistä, perkele.

Tiedän, että omisarviksella ei ole antaa mitään parannuskeinoa. Voisi kuitenkin kirjoittaa sairauslomaa tarpeeksi. Ketuttaa nämä pätkityksetkin, aina pitäisi olla menossa ja tulossa. Minäpä tulen rapottamaan tästäkin asiasta, kun palajan reissulta.

Huomenna pitäisi vielä postiin, kirjastoon ja vihanneskaupoille. Olisi ihan pakko, koska yksinhän minä täällä kyhjötän residenssin pölyisessä nurkassa ja jyrsin kynsinauhoja sekä pälyilen salakähmäisesti ympärilleni.

Ei, ei siis mitään uutta kerrottavaa.
 




POLKA - JOLLE JO PELKKÄ AJATTELEMINENKIN TEKEE KIPEÄÄ  =P