Hei, minä sain lahjoja!!! Meillä kävi ihminen – kylässä ja Minä sain Lahjoja :D Olen minä kai sitten ollut kilti, ainakin joskus *hyvin harvoin, tunnustaa*. Kiitosta vaan, vieläkin.

Josta pääsenkin suvereenisti kertomaan, että niin oli, kuten arvelinkin; pinosotalla tekemätöntä työtä jätetty meikäläiselle. Ja osa taas ihan tarkoituksella jömmattu, odottamaan. Upo kävi tiedustamassa, miten on, selviänkö? En luvannut selvitä, mutta työt lupasin hoitaa *muahahaah*. Siis parhaitten kykyjeni mukaan. Tosin kiirusta tulee ja tämän kyllä ilmineerasinkin. Toisaalta vuoden vaihteessa on aina kiirus, joten ei voi arvioida ns. normitilannetta tässä vaiheessa. Sellainen normitilanne syntyy vasta tod.näk. tammikuun puolen välin jälkeen. Ja minun pitäisi olla taas sitä ennen lomalla, joten silloinkin on taas kiirus. Ei hyvä...

Sen verran taas piti tosiaan hösistä, että hätinään ehti evästää ja pari kertaa käydä tupakalla. Muuten semmoista normaalia matalalentoa. Maanantain vielä jaksaa ja ehkä tämänkin päivän, mutta huominen iltapäivä tulee kuulkaas tekemään jo tiukkaa. Tiedän sen jo etukäteen. Selkä valittelee omiaan ja koivet muistuttavat jo olemassaolostaan. Hetkenhän sitä kestikin, semmoista – ei nyt normaalia – mutta kuitenkin vähän parempaa oloa. Nukkumisen kanssa on yhtä perkelettä. Nukun korkeintaan pari tuntia jotenkin ja herään puolilta öin, vähän ennen tai vähän jälkeen. Sitten horrostelen lyhyitä pätkiä ja klo 3 tienoolla nousen ylös, kun en enää jaksa piehtaroida ja tapella tyynyjen, pehmoelukkain ja peittojen kanssa. Argh! Saisi se omisarvis jo uskoa ja kirjoittaa repsun jollekin aineelle, joka veisi kerralla tajun kankaalle. Tätä jaksa kukaan, kun ei illalla uskalla eikä pysty unille, menisivät ne loputkin yöunet vielä.Vapaapäivänä tämä ei ole ongelma, koska olen reipas uusionukkuja eli voin mennä kaffen jälkeen esim. klo 5 – 6 uudelleen goisimaan ja nukkua jopa pari tuntia. Nyt ei kykene pystymään, joten on vain sinniteltävä. Se taas tietää sitä, että huomenna tekee huolimattomasti yhtä ja toista, josta sitten tulee taas sanomista. Paras olisi, että ei tekisi yhtään mitään. Lusmuilisi vaan jossakin. Mutta kun ei oikein osaa kunnolla lusmuilla, lintsata minä kyllä olen osannut – ainakin koulussa. Pitäisikin muistella niitä taitoja vissiin.

Mielenkiintoista unettomuudesta ja täsmällisyydestä, sopii ainakin meikäläiseen sekä moniinkin tuntemiini tapauksiin :)

Tosin on pakko vali-vali-valittaa siitä, että viime yönä nukuin 1.5 h ja sen jälkeen katselin taajaan kelloa. Kusetti, särki ja ketutti – en tiedä, mitä pahiten. Nyt vain ketuttaa ja rankasti.

No, mitäpä minä tässä sen kummempia märisemään lisää. Eilen oli ihan kivaa, kun Toveritar tosiaan kävi kaffella. Tänään tiedossa yhtä sun toista pientä pakkimista ja huomenna käyn pikaisen ylimääräisen kauppareissun ja tapaan erään leidin ohimennen. Torjantaina lisää pakkimista jne. Huh, en minä ikinä saa tehtyä sitä, mitä pitäisi. Minä vaan väsään jotakin pientä ja nysvään...prleen saamatoinen akka, sano!

Nyt kaffetta kitusiin ja Varastolle, ei tämä tästä parane kuitenkaan. Maailma edes, saati sitten minä.

265380.jpg


POLKA, JOKA EI EDES YRITÄ PARANTAA MAAILMAA EIKÄ ITSEÄÄN!