Jaa, kyllä se 100 000 on nyt laskurinkin mukaan täynnä – kiitosta vaan kaikille, jotka ovat väninäni kanssani jakaneet, kommentoineet, kannustaneet (ja muuta mukavaa...). Nyt on vaan niin, että kukaan ei ole vielä ilmoittautunut täysien tuhansien rikkojaksi. Ei, hän ei saa turpiinsa vaan lupasin sen kirjalahjan. Että jos sen haluaa, saapi todellakin lähettää sitä viestiä tuohon polgara.welhotar@gmail.com –osoitteeseen, pliiz. Jos ei halua esiintyä itsenään, voipi vuokrata vaikka postilokeron ja käyttää nimimerkkiä ,D No, eipä tästä sitten sen enempää. Ai niin, tuohon päivään asti, kun tämä laskuri asetettiin, vanhassa oli jotakin yli 20 000 käyntiä (olikohan 23 000 vai 26 000), joten ei tämä iso asia ole. Hassua vain laskeskella ja katsastaa vakoiluvälineestä, että todellakin, noin 100 ihmistä ja yleensä ylikin täällä on jaksanut ja jaksaa käydä *ihmettelee*!

Heräsin tänään tuossa puolen yön jälkeen stnalliseen käsi- ja lonkkasärkyyn. Ei kun ylös, kaffetta ja mömelöt nassuun. Se yhdistelmä auttaa tunnin-parin päästä. Sen ajan ilahdutankin teitä. Tämä on siis varoitus, ei mikään ilmoitus ,D

Kertoisinko olleeni muka-reipas eli tehneeni eilen pakon edestä kaikenlaista välttämätöntä, jonka luettelinkin jo eilen kommenttilootassa eli en viitsi enää kopioida ja kehua itseäni liikaa. Toki lukemisen, kamalan makoilun ja nettailun välissä. Kyllä, tein siis kaikkea, mikä on ollut vuoden tekemättä tai ainakin lähes. Joka on pakko jossain välissä tehdä kuitenkin, miksei sitten nyt... Lisäksi korjasin ensimmäisen chilisadon ,D Sain aikaiseksi neljä pitkää narullista, jotka nyt riippuvat nippuina keittiökaapin ovesta kuivumassa, josta ne kuivuttuaan joutuvat pieniin lasipurkkeihin. Saattaapi riittää maistiaisia muillekin. Kaikki tämä toiminta muuten onnistuu vain ja ainoastaan sinä aikana, kun lääkkeet vaikuttavat edes hiukan. Muuten ei. Sitten kirjoitellaan tällaista omituista väninää ja maanausta.

Lisäksi sain aivan ihanan postilähetyksen – toipa virneen Welhottarelle: Kinky Friedmanin When the Cat’s Away sekä upea kissikirjanmerkki, epyktiläinen sellainen, kaukaa vieläpä. No, ei siis ihan niin kaukaa, mutta minulle kaukaa. Taputtelin käsiäni hillitysti ja päätin nauttia Kinkystä iltalukemisena sänkyssä, atmosfäärin takia, tietysti, eihh, ei siis ”sillä tavalla” kinkystä! Vaikka – no joo – tuota, ei ole tullut kokeiltua sitäkään. Itse asiassa, ei kumpaakaan. Vielä! Eli kiitosta vaan, jollei viesti jo ole tullut perille...

Siivotessani sohvan alustaa löytyi taas kissille upouusia leluja. Leluja, jotka jossain vaiheessa ovat sinne joutuneet ja joita kukaan ei ole jaksanut hakea. Soffa on aika painava ja sitä joutuu työntämään hartiavoimin, jos yksin yrittää. Harvemmin siis edes yritän. Nyt on Vinskikin ollut lievästi tyytyväinen. Tosin sain huomautuksia mm. puhtaan maton laittamisesta – ei enää haisu kissalle eikä ykälle, selvää kettuilua minun puoleltani ja epämukavuutta hänelle! Lisäksi lelut olivat pölyisiä ja huuhtelin ne. Sitä ei olisi saanut tietenkään tehdä... ja vähän muutakin semmoista. Vinski vetäytyikin soffan irtopeitteen alle sitten meditoimaan muutamaksi tunniksi. Että saa raukka olla rauhassa edes jossakin.

Tänään vuorossa sängyn loppusiivous eli imureeraus ja puhtaat petivaatteet sekä päiväpeite. Sekä lisää pyykkiä tietty. Sitten alkaakin melkein kaikki olla tehty. Vielä jonkunmoinen perussiivous tuossa torstaina ja pölyjen pyyhintä, jo vain sitten kelpaa lähteä – argh – Varastolle röihin. 

Ja Welhottaren Niksi-Narinkka toimii taas: Jos sinulla on parittomia ja/tai reikäisiä tennis- tms. nilkkasukkia, älä ihmeessä heitä pois pesun jälkeen! Säilytä, kostuta vedessä, jossa on vähän astianpesuainetta ja käytä sukkaa pölyjen pyyhkimiseen. Pehmoinen, halpa ja helppo pöly- tms. siivousrätti – käsikin mahtuu mukavasti sisään eikä nukkaa pahemmin. (Saako tästä rahaa – täh?). Että suosittelen. Homman jälkeen sukan voikin heittää suoraan roskikseen... Enkö olekin ovela? Tai en itse asiassa ovela, en vain kehtaa tuhluuttaa kamalasti ostettuja rättejä, nehän on kalliilla rahalla maksettuja, niin että...

Muuta – no tuota, tänään on tofupäivä! Laitoin eilen tofun marinoitumaan, tällä kertaa taas himppasen erilaisiin liemiin ja mausteisiin. Kääntelen ja vääntelen pussia ja avot, kohta saadaan persus...äh.. perusvihanneksia ja tofua! Njam, jotenkin siihen ei niin kovin helposti kyllästy, kun tekotapoja vaihtelee. Tulee apetta pariksi päiväksi, voisi vaikka juoda tänään... josko jossakin vaiheessa narauttaisi. Voisi helpottaa angstia ainakin hetkeksi. Minä en edes kuvittele juovani huvikseni, se on kuulkaas rankkaa työtä, juominen tarkoitan. Siitä selviäminen vielä rankempaa. Jos on ehtinyt vielä tössiä puhelimen tai koneensa kanssa, sitäkin inhompaa... Tästä rapoa ehkä myöhemmin.

Ulkona on harvinaisen lämmin yö – pimeää, mutta kaunista ja lämmintä. Welhottaren yö tämä tämmöinen.

------------------------------------

254944.jpg
Purrrrrrrviska, kaiffat! Ei, ei se vaa usko toi möhkö. Ei tullunna fisuliinia, ei donarii, ei mitää. Kalkonii sain, enkä syä. Nyt heti ainaskaa. Ei siis mitää muuta. Mä en ala. Jos toi alkaa dokaa jotai, sillo mä ainaski vaatin mulle kans jotai heekkuu. Muute toi on taas kämähtäny kahjoks! Hei, eilenkii vaa murinakonett ja sitt iha ihmeellisii paikkoi se nuahos ku parempikii ihmine. Ei oo kaikki silläkää himas, meinaa. Juu, ja täks päiväks sitä valkost höttöö taas. Iha niinku mä sitä söisin, enkä syä. Uskois nyt jo! Oon sitt vetäny tavismuanaa ja kunnoll raksui. Onneks meill on hyvät raksut, semmosii sekoraksui meinate. Voi valkat vähä, mitä syä ekaks... ja mähä tiätty valkkaan >o< Emmä miteskää kronkeli oo, mutt pitää olla siis niinku, tota... laatutiatone, eiks? Ähh, mä yriti syädä noit kuivunei kukkei äske partsill – eiks toi hiffannu senki. Joo, kai se huamas, ku mä varpistin ja koko amppeli heilu ja kolisi *kollivirn*. Mutt ku ne ois maistunu niiiii hyveill, ois voinu oksukii tulla. Meinate meill o iha liia puhas ja karvato matto, ei käy. Ei näytä kissihuushollill sitt yhtää. Sill pitää tekee jotai. Täss o muute foto must ja Anskust, ku me goisitaa viärekkäi. Mami onnistunu ottaa kerranki foton!

1251816805_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kliffaa keskimäist viiko päivää kaikill, ainaskii mun frendeill!

-------------------------------------

Vincent, kronkeli karvatakamus.

Päivän slogan: There’s something out there – ja vähä tääl....

Päivän biisi: Fools

Luettua: Eilinen meni sitten kokonaan Harjunpään parissa. Aika vinkeä lukea vain niitä peräkkäin ja vielä järjestyksessä. Suosittelen muillekin, jos lukemista uupuu. Kohta täälläkin uupuu ja pitää katsastella omia hyllyjä. Eli tarjolla oli Matti Yrjänä Joensuu ja Harjunpää ja ahdistelija, Harjunpää ja heimolaiset, Harjunpää ja kiusantekijät  sekä Harjunpää ja rakkauden lait. Linkeistä lisää. Totean vaan saman kuin ennenkin, että Joensuu hallitsee syrjäytyneitten ja sairaidenkin ihmisten kuvaamisen, psykologiset taustat ja poliisien omat ongelmat. Harmi, että kaverilta ei ole tullut lisää materiaalia, vai liekö sitten itse leipääntynyt päähenkilöön ja aiheisiin... Jos et ole lukenut, kokeile!

265380.jpg

KISSIKENKÄT HIPOHILJAA ETEISESSÄ!