olevani pirteä, hyvin nukkunut, eloisa, aktiivinen ja aikaansaava. Tiedättehän te sen jo, en minä ole. En vaan jaksa. Eilen puoliltapäivin iski Varastolla jo aivan hirmuinen väsy, säryt sekä niiden ilmaannuttua varsinainen ketutus. Kävin työkaverin kanssa tupakalla (hän on osa-aikasairiksella) ja totesimme molemmat saman; meitä pissitään niskaan. Näköjään se kaikista hienoista kliseee-istä huolimatta menee siihen, että 3 päivässä pitäisi ehtiä melkein ainakin ne 5 pvän työt. Vaikka ”muka” huolehditaan asiasta, sitä ei kuitenkaan muisteta kuin hetken. Ja jokainen, joka teettää meillä hommia, ajattelee, että vain tämän kerran ja vain hänellä on tämä etuoikeus...

Tämä siis tarkoittaa sitä, että jo kaksi päivää on tehty ympäripyöreitä työpäiviä ja vähän ylikin vain nimellisillä tauoilla. Ketutukseen kävin riipaisemassa yli yksi palaa suklaata, jota oli tarjolla. Fyi, ei olisi pitänyt. Siis suklaassa ei tietenkään ollut mitään vikaa! Mutta oletteko joskus syöneet monen kaffekupillisen jälkeen nälkäänne parilla haukkaisulla isoja suklaabiittejä? Siis georgethan siinä melkein tuli – tosi etova olo. Aivan. ahneella on kakkainen loppu. En sentään yksönnyt, pääsin ulos tupakalle raittiiseen ilmaan ja odottamaan taksoa. Mutta hemmetisti on kiirettä. Tänään on samanlainen päivä, minä tiedän sen jo etukäteen. Tiedän, mitä he tekivät viim.. ei kun siis eilen! Se on nähkääs tarjolla minulle tänään. Jotta heillä olisi kaksi päivää aikaa tehdä asioille jotakin ja sitten uudestaan kiikuttaa rojut minulle maanantaina. Kuka voittaa? Talo – kuten ruletissakin. Semmoista duunirulettia tämäkin.

Joo, ei pitäisi valittaa. Mutta oikeasti minä mielelläni jäisin kokonaan eläkkeelle ja toivoisin todella kovasti, että joku työtön palkattaisiin tilalleni. Se ei vain ainakaan vielä ole lainkaan todennäköistä, jollei todellisia ihmeitä tapahdu. Olisi kyllä aika. Viimeksihän sellaista tapahtui n. 2012 v. sitten *härn*. Hullua tässä on se, että töitä olisi. Meitä osa-aikaisia ties-millä-eläkkeellä olevia alkaa olla aina vaan enemmän. Kyllä löytyisi hommia ainakin parille kokopäiväiselle uudelle työntekijälle. Mutta eihän se ole meistä kiinni, se on kiinni kuulkaas paljon isommista tahoista. Edes Varaston Iso-Herra ei pysty kovasti vaikuttamaan tähän puoleen – valitettavasti.

No, tänään kuitenkin pääsen siis vapaalle. Joskus. Kunhan ensin tiukan duunipäivän jälkeen suuntaan Malmille, tapaan yhden leidin, vien muutamankin kirjekuoren laatikkoon, käyn parissa kaupassa hankinnoilla sekä vielä ruokakaupassa. Huh, kotona lienen joskus klo 17 tienoolla, semmoinen 11 h päivä tästä tulee. Lupaan itselleni, että saan olla illalla ”vähän väsy”. Se on vaan kumma, että vaikka olisi kuinka väsy, nukkumaan ei pysty. Ai niin, se ei ollut tämän kappaleen tarkoitus. Tässä oli tarkoitus valittaa siitä, että kaikki luulevat minun ehtivän ja pystyvän töiden jälkeen tekemään kaikenlaista puolimaratonilta vaikuttavaa. Minä tunnustan, että en vaan jaksa. Olin jo eilen illalla rättipoikki, aivan raakki. Niin taatusti tänäänkin.

Onneksi huomenna ei ole välttämäti mitään sovittua. Pakkimista olisi tiedossa aika paljon. Kirjoittamista parin jutun verran, ainakin. Ja ihan nukkuakin olisi tosi mukava, siis uusiounet. Ja kaikennäköistä voisi huushollin hyväksikin tehdä. Kissakin pitäisi muistaa etsiä jostakin esille... >o< *pelottelee* Hjuu, minä olen täysohjelmoitu myös huomiseksi ja perstaina on normiroudauspäivä. Eikä tämä ala nyt kyllä yhtään mitään! Missä ovat minun vapaapäiväni???? Kuka ne on vienyt? Palauttakaa ne heti. Semmoiset päivät, että minä saisin vain makoilla, käydä välillä syömässä ja kaffella, nettailla ja lukea! Jos joku on nähnyt niitä, tuokaa ne takaisin...

Tulikohan tässä jo känistyä riittävästi? Kaffet odottavat ja kaipaan jo kovasti mömelöitä... minä pyrin huomenna rapoamaan taas tärkeistä ja mielenkiintoisista maailmanpjolitiikan syövereistä, hyippytjeknologiasta, mjuodista, kjästjöistä ja sen semmoisesta – kaikesta, jota te aina olette halunneet lukea minun blögistäni *kakkamaista naurua*... ,D

265380.jpg


POLKA – HÄN JOKA LUULEE EHTIVÄNSÄ JOKA PAIKKAAN...