ja tarkistaa, mikä on tilanne. Siis liikkumiskipujen suhteen, ei sitä kotioloissa oikein osaa sanoa. Ei muuta kuin että sattuu. Ainakin jos tekee jotakin vähän rajumpaa, kuten hurjapäisenä ripustaa pyykkiä. Hjuu, eilen pyykkäsin ison koneellisen ja ripustamisen jälkeen oli pakko ottaa kunnon lepo. Veti nimittäin sellaisen heikotuksen ja kylmän hien pintaan, että ei ole tosikaan. Sitä ei oikein usko, miten pari hassua luuta voikaan sattua, kun ne hinkkaavat toisiaan vasten eivätkä ole vielä luutuneet. Argh!

Sain eilen myös kirjoitettua yhden vaivaisen ja lyhyen jutun. No, parempi sekin kuin ei mitään. Aihe oli kuitenkin briljantti ;D Eli oli hauska ja helpohko kirjoittaa, siksihän minä tietysti sen valitsinkin. Jotakin on siis tehty sillekin asialle.

En ole silti (tietenkään) tyytyväinen! Tänään olisi tarkoitus käydä hyvin pikaisesti Hakiksessa eli käytännössä vain ViiVoanissa noutamassa tofua sekä erilaisia mausteita sun muuta tarpeellista, jotka ovat taas lähes lopussa. Sieltä suunnistus lähikauppaan ja pientä varastojen täydennystä, vihannekset ovat taas melkein loppu ja eilinen vihanneskeitto oli melko surkea esitys. Onneksi kruunasin sen viipaleella Aura-juustoa, ei se ehkä muuten olisi maistunut kovin hyvälle.

Että sellaista pakollista kauppa- ja hankintamatkaa tässä. Sen verran joutuu kuitenkin liikkumaan ja kantamaan, että selviää taas tuo kylkiluiden tilanne. Särkee jatkuvasti, sehän on selvä. Ja lonksuu sekä ruskaa. Mutta tuleeko minkälaista pistävää tai vihlovaa kipua? Tahtoo tietää! Omisarvis soittaa perstaina ja aion vielä torjantaina käydä hoitamassa jokusenkin asian. Silloin minun on kuitenkin pystyttävä selvittämään tilanteeni kohtuuhyvin. Töihin ei tee mieli, mutta jos kunto sen sallii, toki menen. Nyt ei suoraan sanoen sallisi, selkäkin on vielä aika pahana.

Mutta mitäpä minä tässä valittamaan; terviiset ja myötätuntoni toverille ja toverittarelle, jotka ovat vielä huonommassa kunnossa! <3

Minä nyt jotenkin vielä selviän, kun kiroilen ja menen vaan kaikesta huolimatta. Vaikka sitten kylmä hiki valuen ja välillä täristen. Kun on vaan pakko. Kaikkeen en ole uskaltautunut, en edes imuroimaan. Se kun tekee pahaa jo muutenkin eli olen vain lakaissut pahimmat murut ja kissinkarvat laattioilta. Pukeminenkin on vähän hankalaa eikä tämä kirjoitustehokaan kovin kaksista ole. Kyllä se jää 3 – 4 liuskaan korkeintaan, jos laskemaan alkaisi. Sitten on tauotettava ihan kunnolla. Eli eipä ole hääppöistä.

Kirjat olivat eilen faktisesti loppu, mutta posti pelasti tuomalla kaksi uutuutta sekä kolmannen, jonka ehdinkin jo lainata. Kaikki ovat vieläpä hyviä opuksia, josta olen tosi ilokas. Jaksan näiden kanssa vielä tämän päivän ja sitten käännyn taas omiin hyllyihini. Torstaina ehkä on jo kirjastossakin jotakin noudettavaa *peukuttaa*.

Mmmm, HMPK:n ongelma selvisi – no selvisi ja selvisi. Heitin palvelimensa ei suostu enää lähettämään vastausta suoraan meikäläiselle vaan väittää, ettei viestiä voi lähettää. En jaksa selvittää. Pyysin vahvistukset tekstareina. Johtunee jotenkin tästä käyttisyhdistelmästä. Hmph. Pääasia kuitenkin, että pystyn tekemään tilaukset kunnolla ja he saavat ne oikeaan aikaan luettavaksi. En ole vieläkään päättänyt, pitäisikö hankkia uusi mylly vaiko eikö. Vaatii harkintaa.

Vaatii myös ison pannullisen erittäin vaffaa kaffetta ennen lähtöä kylille!
 



NYT SE TAAS YRITTÄÄ LÄHTEÄ JONNEKIN...