Huh - tulihan se etelänmatka sitten tehtyä! Rankkaa oli, charter-kuljetus ja sillee. Ei mitään tarjoilua edes matkan aikana. Eikä mitään tupakointimahdollisuutta, ei myöskään drinkkejä edes ostettavissa. Kyllä on taso huonontunut sitten parhaimpien aikojen. Tuolloin näet bussissa 73  Malmilta Hakaniemeen ja takaisin oli täyden palvelun tuottajia runsaasti.

Mutta itse matkasta. Tulipa siis käytyä Yrjöllä ja palattua ison pussukan kanssa. Edelleen edukasta ja mielestäni tasokasta: dödöt, shampoo, käsirasva, iiiiiso purkki kropparasvaa (ulkoisesti siis), suihkugeeli + lahjukset jne. yhteensä 10 egeä. Ei paha, koska tuotteet ovat itselle sopiviksi testattuja! Lisäksi siellä on kyllä hemmetin hyvä palvelu meikäläisellekin, joka näyttää lähinnä seinästä reväistyltä hikoiltuaan bussissa, tapeltuaan ja onnuttuaan torin läpi jne.

Halli - aaaaah! Ihan ensiksi piti saada roiskeita parista paikasta. Ja nyt sitten joku ei tiedä, mitä ovat roiskeet. No, niitä myydään nykyisin kauniilla nimellä "pyttipannuainekset" eli erilaisia leikkeleiden jämiä, pinon päällisiä jne. Mutta - tässä on se idis - joukossa on aina herkkuva, tällä kertaa löytyi runsaasti mm. savulihafileen loppupätkiä, paahtopaistia jne. Eli eilen jo väsäsin vihannes-roiske-padan ja tänään teen pastakastikkeen parhaista paloista. Silti jäljellä on leivän päälle laitettavaa ainakin 300 g. Ja on ihan parasta, jos ei välitä ulkonäöstä;D Hinta kun on näissäkin köyhälle dallaajalle edukas eli alle 3 egeä/kg. Ja todella joskus onnistaa, kuten eilenkin....Meillä syödään siis kerrankin LIHAA, paljon LIHAA...muuten sitä ei juuri pöydässä näy. Vieläkin on vähän ähky olo eilisen safkan jälkeen!

Ja sitten kalapuolelle, josta tuli ostettua pari viipaletta sitä, vähän tätä, pari pyrstöä tuota jne. Onneksi hallissa ei ikinä ihmetellä, jos haluaa vain pari viipaletta jotakin tai makupalan jostakin. Ja palvelu on hyvää. Ja sitten se kohokohta, ainakin Vincentin kannalta, eli hänelle ostettiin nyt sitten 3 ihan ikiomaa tosi tuoretta silakkaa. Kauppiasta nauratti, kun kerroin, että testaan maistuuko ne kissalle. Hän väitti, että ei tiedä kissaa, joka ei silakkaa söisi. Minä taas kerroin Uffe-vainaasta, joka oli allerginen kalalle. Että kauppiaalle nauru maistui, kala-allerginen kissa! Kehtasi vielä kysyä, olisiko ollut myös hiiriallerginen. Minua nyt ei ihan hirveästi siinä naurattanut koko juttu, koska olin tosissani asialla.

Sitten tuli tarkistettua hallin yläkerrran tarjonta: eli kaikkea kivaa ylihintaan. Ei ostoksia siis näillä emmeillä. Sen verran jäi vielä kesälomarahoista jäljelle, että pääsen ostamaan uuden hyppyleipäkoneen. Edellinen vetelee lähes viimeisiään ja on jo kerran syttynyt tuleen...

Päästyäni kotiin olinkin täysin reporanka ja koivet muistuttivat jonkin avaruuden ulkopuolisen olennon käpyttimiä. Särky oli perkeleellistä. En meinannut päästä kävelemään edes sisällä. Aloitinkin omasta määräyksestäni viikon Mobic-kuurin (tulehduskipulääke), koska kivut ovat pahentuneet tässä liikuskellessa pahemman kerran. Eli jos tulehdus on taas liikkeellä, Polgara iskee takaisin!

------------------------------------------

Voih-purrrrrrrrr, upeat kissileidit linnastaan ovat lähettäneet mulle-mulle-mulle ihan ikkarioman haasteen. En mä oo semmosta ennen saanutkaan, niin että kiitän ja purisen ja vastaan tässä nimenomaan teille leideille. Eli viisi outoa tapaa tai tottumusta:

1. Mä purisen purrrrrrrrrrrrrrrrrr mamman hereille aamuisin tossa 4 - 4.30 aikoihin, kun mä haluun mun aamuheekut. Siis kalkkunaleikettä, kinkkua, maksamakkaraa tai jotai. Mulla voi olla kaikkee ruokaa, mutt mä haluun mun heekut. Voi tää olla vähä outoo, mutt yleensä mamiska nousee duuniaamuina noihin aikoihin, niin ettei se haittaa. Sitte mä meen takasi goisaan - viikonloppusin menee mammakin.

2. Mä  en sitte pysty syömään silakkaa, nyt se on testattu, enkä mä juo maitoa. Ne hommat voi kanssa hoitaa toi mamiska!

3. Mä en just koskaan sano miau, mä purrrrrrrrrrrrrisen, purrrrrrrrrrrraan ja sillee.

4. Mä vedän ainakin kerran päivässä upeet kissahepulit ympäri kämppää. Hepuli loppuu siihen, että mä juoksen partsille, hyppään korituoliin ja nojaan siihen korkeimpaan selkämykseen upealla notkealla vartalollani lähes pystysuoraan ja jolisen kunnon kollijolinat koko ympäristölle. Oikein korkeelta ja kovaa - täällä nimittäin kaikuu tosi hienosti! Mamiska välillä sanoo, ett joku soittaa kohta eläinsuojeluun, ett kissaa tapetaan elävältä ,>

5. Me oranssit kissat ollaan niin outoja muuteski, ett pelkkä oranssius jo riittää ;D

Kiitti, oi viehkot leidit, sulkeudun suosioonne. Nyt mun pitäis sitte haastaa 5 kissifrendii, mutt mä luulen, ett kaikki mun frendit on jo vastannu....=( Hei, jos joku ei oliskaa, nii vois vaiks vastata, jookosta?

Nii, tota, siit fisujutusta. Köpelösti kävi, mulle nääs. Mamiska oli tosi kiltti ja toi mulle niit fisuja. Ekaks mä yritin syödä raakana. 20 min. ja ylös tuli. Sitten mamiska mikrotti yhden, sama juttu. Ja paistettuna kaa. Ett ei se käy, se ei kertakaikkiaan käy. Oiskohan meissä oransseissa kolleissa kaa joku kalaintoleranssigeeni, ett me ei niinku voitais syödä tollasta fisuu. Ku se Uffekaa ei voinu. Vähä mua harmitti ja nii mamiskaaki! Mutt sitte me molemmat syötii aika kasa niit roiskeita. Ne oli hurrrrrjan hyviä ja niistä ei tullu paha olo, alko nukuttaa vaan tosi hyvi!

157633.jpg

Mamma sensuroi jo kerran tän kuvan meidän offiisesta, ku toi salama pilas tän foton, mutt mä sitte halusin tän kuiteski, kun mun kuvii EI taas oo ollu. Nih kerta! Mä toivotan nyt kaikille kissaleideille ja koviskolleille kliffaa viikonloppuu - me yritetään taas duunata ukkosta tänään, ei se eilenkää kunnolla onnistunut. Nii, ett mä painun taas bastuu goisii vähäks aikaa...

------------------------------------

Vincent-raukka, ei käyneet fisut, ei, ei ollenkaan! Siivoamista kyllä tuli. Onneksi olin jo vähän varautunut, kun tiesin, miten se Uffella aina tapahtui...Eli ei tällaista kalaa enää. Ikävä kyllä.

Pieni ukkonen saatiin eilen aikaiseksi, mutta ei kunnon ryminää. Täytynee keskittyä tarkemmin tänään asiaan. Lisäksi täytyy keskittyä ruokavaraston täydentämiseen viikoksi, sekä yllättäen ja jälleen kerran, mahdolliseen extreme-pyykkäämiseen. Eli puuhaa riittää! Mikä ihmeen loma, onko se jotain syötävää!

Tänään ei tästä sen enempää, biisilista on tuossa edellisessä lokissa. Sama kirja on vielä kesken. Sloganiakaan en nyt jaksa kehitellä, kun on jo nyt puuhastus mielessä.

JOTEN TOIVOTAN LOKISTANIAN VÄELLE HYVÄÄ VIIKONLOPPUA!!!