On se sitten kiva, että heti aamulla pääsee haukkumaan jotakin! Uudistettu Blogilista nyt on ainakin ihan pärsheestä, epäkelpo ja omituinen. Sieltä on hävinnyt mm. omia suosikkejani ja muuta tarpeellista. Ai että, jospa olisitte jättäneet nuo sammot tekemättä, prle. Ei tuolla nykyversiolla tee yhtään mitään, ei sitten kerrassaan mitään. En minä ainakaan! Fyi! Olisihan se pitänyt arvata, että kun Erään Tahon tahmatassut sinne pääsevät käpälöimään... Milloinkas alkaa sitten lokisensuuri? Kai sekin on jo suunnitteilla? Ja muukin tarkkailu, ikäänkuin yhteistyössä erään valtiollisen elimen kanssa? Argh! Onneksi olen laittanut pikavalintoihin suuren osan seuraamistani lokeista, siellähän ne olla köllöttävät. Hyvä! Hae-toiminto ei eilen ainakaan onnistunut. No, osan löydän muiden lokien linkeistä. Turhaa väkertämistä tämä vaan taas tuottaa lokikansalle. Olisitte tekin kokeilleet ensin vaikka rotilla!

Olipa eilen taas kiirus päivä Varastolla. Ihan ensiksi otin selvää jatkoista – kaikki tahot lupasivat 101 %.sti jatkot, joten luotin siihen. Infosin Herjaamolle, että en tule enää takaisin. Suurimpana syynä muutto ja 70 naisen jengiin ujuttautuminen – ei sovi minun ajatuksilleni, ei ollenkaan. Samoin sijoittuminen ehkä jopa kuuden hengen yhteistilaan, nou vei, ei niissä töissä, ei todellakaan. Muitakin syitä on, mm. määräaikaisuus, nepotismi ja muutama muu, joita en viitsinyt suoraan ilmoittaa. Mielestäni en kaikkiin näihin, ainakaan vielä, ole Varastolla törmännyt. Päätin siis yrittää kotiutua tänne toistaiseksi. Niin Welhotar siis väänteli hiki päässä hommia ja vielä lähtiessä hra P. pyysi jäämään. Kysyin, mihin asti pitäisi olla. Koska hän ei osannut sanoa, sovittiin, että hoidan tosikiireiset aamunkähmeessä ennen hänen tuloaan, hän tekee ne muutoin valmiiksi etukäteen. Yritin selittää tätä taksojuttua, että se ei todellakaan tule tuosta Pazilan tolpalta soittamalla ,D Kaipa hän lopulta ymmärsi, että en noin vain voi tilata mitä vain taksia mihin aikaan tahansa. No, on ainakin jotakin heti odottamassa. Kiire tulee muutenkin, P-P jää lomalle ja pari muutakin esihenkilöä. Hankalia asioita pyritään näin ennen kesää myös siivoamaan pois kuleksimasta. Että ei minua varmasti turhaan ole tuonne palkattu. Uskon tekeväni ainakin sen, mitä tarpeen on.

Vasen koipi heittäytyy aina vain hankalammaksi, nyt sitä särkee jatkuvasti tuosta jalkapöydän päältä ja jalkapohjasta (pelätty PF iskemässä... ehh). Muu normivihlominen ja särky jatkuu ennallaan. Koipeni tuntien tämä tietää jossakin vaiheessa karmeaa ranskanpullajalkaa ja kovaa särkyä, mahd. sairaslomaa. Ei kiva, eikä sitä voi estää kuin varomalla ja lepuuttamalla. Se vaan ei näytä kovin aktiiviselta muiden mielestä, tietenkään. Pitäisihän sitä liikkua! (Millä prkeleellä, kysyn vaan?) Päälääkärille sain ajan n. 1.5 viikon päähän. Hän oli perunut ajan kokouksen takia. Ihan kiva, onko laitaa Hyyssissä – kysyy tämä ja ihmettelee? Jos olisin tosi masentunut, sairas ja loppupuhkipoikki, olisin ehtinyt jo hautaan moneen kertaan! Kuka siellä oikein vastaa näistä asioista? Olisi kirveelle töitä, sano. Pitäkööt tunkkinsa!

Taidan kohta mennä laittamaan tofua marineeraukseen. Illalla pitäisi laatia jotakin eväsruokaa vielä pariksi päiväksi. Siis tofua ja vihanneksia, kun nyt syötiin pari päivää roipentelia. Onneksi tuo maustekollegio pelastaa paljon eli ruokiin saa vähän eri ilmettä ,D Silti leidit jatkuvasti kummeksuvat tuoksuja ja koostumusta. Kateellisten panettelua, sano. Itse ne riipivät jotakin valmispaistoksia ja –keittoja, joku harva omia tuotoksiaan kuten minäkin. Kenenkään ruuat eivät vain haisu niin hyvälle kuin meikäläisen *nostaa nokkaansa*, eivätkä myöskään aiheuta samanlaista hämminkiä ja keskustelua =D

Hmph - tulipas taas sekavaa postausta, anteeksi!

------------------------------------

254944.jpg

Purrrve, kavrut! Tiätteks te, mä olinki yän partsill – hei ihan koko yän. Orja laitto jossai vaiheessa oven kii, ku sen miälest oli vähä galsa. No, kyll se vissii tsiigas, mutt mä olinki jömmas. Ett mä olin niinku vankin partsill! Oisin mä päässy sisää, jos mä oisin viittinyt jolista tai rämpsyttää noit kaihtimii. En jaksunu, ihan hyvä tuall oli goisii. Kukaa häirinny eikä siälä mikää galsa oo. Vähäks mamiska ihmetteli, ku mä tulin siält ku se avas dörtsi. Aatelkaa ny, pikkukissi jätetty ilma ruakaa moneks tunniks ypöyksin partsill. Hesyyyyyyh, tuu apuu! No ei tartte, kerta mull ei ollu hätii. En viittiny nääs nostaa metakkaa yälä. Ja kliffaaha siäl oli, kaikkii äänei ja haisui sai ihan rauhass tutkii, nih kerta. Nyt toi mami sitt höösäs ruakaa ja napikoit ja heekkui, tsihih. Pitäs parempaa hualta, ettei kissa joudu häviksii. Kyll se sano, ett se ihmetteli ku mä en aamull ollukkaa sänkyss =O No nyt muana kyll maistuu aikastas hyvin, meinaa.. Ja taidan kohta painuu goisii oikee kunnoll, basee tai mamiskan sänkyy, hei meinaa ku se lähtee duunii. Täss mä oon eile illall mein partsill – ennen ku mut siis lukittii tahaltee ulos.

1533560.jpg

Omituisen näköne mä oon tos, tsiigaan mist joku ääni kuuluu ja seison mun koritualis. Ett ei muuta. Nälkäääääh, mamiiiiiiih! Huamisee...

---------------------------------

Vincent, ei ollut tarkoitus. Katsoin tarkkaan, että et ollut parvekkeella illalla, missä hitsissä piilottelit?

Päivän slogan: Ihmiset ovat niin hulluja, että olisi vain yksi hulluuden laji lisää, jos ei olisi hullu!

Päivän biisi: Ain't That Peculiar

Luettua: Nina Banerjee-Louhija – Tiikerinhetki, kirjailijan parempia teoksia taas. Tosin tässäkin on monta näkökulmaa, äidin ja tyttären suhde, muut perheen sekavat olomuodot, elämä yleensä ja varsinkin kuolema ja itsemurha. Mukaan on sekaantunut vielä perintöä havittelevia sukulaisia, kaunis kissa sekä äpäräpoika. Lisäksi romaani sisältää muutaman novellin ”päähenkilön” kirjoittamana. Eli sekalainen, mutta luettava ja jopa vähäsen koukuttava kirja tällä kertaa. Kirjailija ei kylläkään välty maneereiltaan ja sen huomaa, valitettavasti. Lisäksi näinkin lyhyessä opuksessa tiivistäminen olisi ollut tarpeen, tai sitten kunnon laajennus ja taustoitus. Silti suosittelen, mehevää kuvausta tekstiilitaiteilijan rakkauksista ja elämästä sekä kuolemasta ja läheisten ajatuksista. Kaunista kerrontaa Italiasta, maalauksellisia maiseman ja luonnon kuvauksia.


                                                 265380.jpg

                                          KELPOISAA KESKIVIIKKOA!