Väsynyt riitelemään taksojen kanssa oikeasta osoitteesta ja ohjaamaan niitä aamun pimennossa kärrypolkua pitkin taiv... ei kun siis Varaston "työntekijäovelle". Eihän se ole suotavaa, että käytettäisiin pääovea tai muita ovia. On Vain Yksi Ovi (ohjeistus!). Minä olen myös melkoisen väsynyt erilaisiin ohjeistuksiin (siis lisää ohjeistuksia), joilla ei ole käytännön merkitystä, koska mikään ei toimi. Hyvänä esimerkkinä Ohjeistus työajanhallintalaitteiden käytöstä (-> kellokortti!), joka tuli taannoin. Muuten selkeä(kin), mutta laitteisto näyttää vuotta 2009 sekä on kellotettu muutenkin väärin ;) Melkein naurattaisi, jollei kaiken muun kanssa olisi samoin.

Omalla osastolla ei ole kaffehuoneessa pöytiä eikä tuoleja, sen sijaan tuossa meitin huonetta vastapäätä oli ylimääräisinä kumpiakin. Joku ehti roudata pöydät pois, mutta vihjaisin tuoleista ja ne haettiin välittömästi. Viikolla 14 – joskus siis sen aikana – saapuvat kaappien (vaate- ja mappikaapit, alakaapit, muut asiakirjojen säilytys- ja tavarakaapit) ovet... Osalla väestä ei ole vieläkään oikeita tuoleja, ne seilaavat jossain. Tätä voidaan kutsua vaikkapa pieniksi käynnistysvaikeuksiksi. Meillä kahdella työntekijällä on kohtuukokoisessa huoneessa omat vaatekaapit sekä yksi (lue -> 1 kpl) mappihylly kummallekin. Sekä tstotarvikelaatikosto. Ei mitään muuta tilaa säilyttää papereita tms. :O Melkoisen hankaavaa, kun yksin huoneessa istuvilla on samankokoinen seinä täynnä mappihyllyä ja tavishyllyä. Tasokin olisi tarpeen – ei ole. Mielenkiintoisia viritelmiä tässä yksi jos toinenkin on jo ehtinyt laatia. Joku kävi jo vanhassa Varastossa hakemassa lomakelaatikoston itsellensä ;)

Ei tämä mitään, minulla on tuoli ja suurimmalla osalla on tuoli. Kone toimii, ainakin kohtuullisesti. Mutta ulostus ei tietenkään toimi omalta ulostimelta, ei oman osaston ulostimelta (molemmat monimahdollisuuskoneet katkisärki). Sen sijaan ainoa toimiva on sillä käytävällä, jossa minä kyllä istun, mutta aikamoisen kaukana. Yritin tänään kaverin ollessa tekemässä muita hommia rintata hänen henkilökohtaisellaan tärkeimmät, oli pakko. Kävi se niinkin, mutta hidasta kuin mikä ja jälki suorastaan surkeaa... Tänä aamuna on pakko kokeilla tuota toista, että saisi yhden pinon liikahtamaan ennen lähtöä eläkepäiville. Ei tästä muuten tule mitään.

Neiti Z. viettää ilmeisen tarkoituksellisesti työpäivänsä täysin eri rytmissä ja aikatauluttaa sen toisin kuin minä. Se varmaan helpottaa häntä. Minua taas ei haittaa mikään, minä istun leveä pärshe päin ovea. Jos joku kuikuilee, yritän vielä levitä enemmän, mikäli mahdollista. Töitä siis on tehty kuitenkin greippaasti, eli ne ovat valmiina, kunhan joku vaikka itse ulostaa ne henk.koht. ulostimeltaan. Jälki ei ole sellaista, jota laittaisin itse ulos, mutta nuo ovatkin ns. korjauslukukappaleita lähinnä. Joten niiden voipi antaa vielä tänään olla... Väsyttää, väsyttää niiiiiiiiiin. Ja särkee, tietysti. Koivet ovat ottaneet tämän ruljanssin oikein pahakseen ja iltasärky on todella lamauttavaa, nukun äärihuonosti pari-kolme tuntia ja aamulääkityksellä pärjäilen jotenkin puoleen päivään. Sen jälkeen alkaa melkoinen helvetti taas.

Tänään töistä vihannespuodin ja Liiterin kautta kotoon, kirjoittamaan yksi juttu (anteeksi, Toveritar, en millään jaksanut kirjoittaa sitä eilen – horrostin koko illan eivätkä ajatukseni toimineet!) sekä kaffetta ja vaikkapa päärynöitä tai jäätelöä. Minä tarvitsen jotakin. Oikeasti tarvitsisin toimivan kipulääkityksen, mutta sitähän minä en saa.

Nyt väsyttää entistäkin enemmän. Menen keittämään susivaffat kaffet, riivin kapallisen mömelöitä sekä vitamiineja ja iskeydyn jonkun taksolta näyttävän kapineen kyytiin. Tänään minä haluaisin vain palata nopeasti kotiin takaisin!

265380.jpg


POLKA – IKÄVÄ KOTOON JO LÄHTIESSÄ!