Argh, työviikon jälkeinen kipukoipi-efekti herätti tuossa klo 2 aikoihin, yritin jatkaa unia - ei onnistunut. Joten kaffetta ja mömelöitä kehiin, ei tässä muuta voi tehdä. Menen uudestaan unille parin tunnin päästä, sitten onnistun ehkä vielä torkahtelemaan pienen hetken.

Ja taksorapoa: Juu, eilenkin aamulla haettiin nätisti, kyllä. Mutta iltapäivällä oli varsinainen yrmy ajossa, ei sanaakaan, vain yrmy ilme, ei kääntänyt edes autoa vaan viittasi minua kävelemään toista kautta paikalle. Vasta residenssiin tultaessa huomautin, että on kääntymässä (huoh - jälleen kerran) parkkipaikalle. Yrmyn niska punoitti, mies murahteli,  suostui kuitenkin ajamaan ohjeiden mukaan. Olin ylikiltti, en edes vidhuillut. Sanoin vaan, että meille ei valitettavasti pääse kuin yhtä kautta, vaikka näyttäisi, että voi kiertää. Ei voi, siellä on puomit... Uskoihan yrmy, lopulta. Mutta eipä ollut tietoa asiakasystävällisyydestä tms. No, paskhit minä siitä, kunhan vain pääsen kotiin ilman suurempia sanomisia. Edelleen olen sitä mieltä, että jotain viestiä minusta (tai yleisviestiä) on mennyt. Hah, minäkö muka vainoharhainen?! No, tänään on lauantai ja usein kyyti on tökkinyt juuri tänä päivänä. Saa nähdä, miten tänään!

Minä nimittäin tahdon (tai no, oikeastaan en tahtoisi, mutta on pakko) kirjastoon! Ja myös ruokakauppoihin. Ja ehdottomasti isojen kassien ja kotiorja Belgarionin kanssa takaisin residenssiin ilman turhia odotteluja ja märinää. Asiointiaika on taas laskettu optimiin eli pikakäynti kirjastossa, korkeintaan 15 min., kävely Ylämalmintorille (siis väkinäinen raahustaminen) ja 20 min. korkeintaan/kauppa eli Risma ja Liiteri. Kauppalista on jo valmiina - varustaudun aina hyvin ;D Mitään ei osteta listan ulkopuolelta. Ei edes suklaata eikä keksejä, ei siis varsinkaan niitä! Yritetään edes elää suht. terveellisesti. Itseasiassa, ruokani ovat terveellisiä, vaikka joku voisi muuta luulla. En käytä suolaa enkä mitään ylimääräistä rasvaa ruuanlaitossa. En edes kermaa, kun se ei oikein sovi Welhottaren kultivoituneelle ja vaativalle vatsalle. Öljyä joskus, tippasen. Ongelma on se, että en voi syödä läheskään kaikkia hedelmiä. Yritän aina korvata ne vihannesten riipomisella eli meillä menee paljon erilaisia sekavihanneksia, porkkanoita, kesäkurpitsaa, tomaattia ja kurkkua (puhumattakaan sipulista ja valkosipulista). Joskus paprikaa. Muu ei oikein käy. Ja sekavihanneksetkin saisi mieluusti olla ilman herneitä ja maissia.... eli sitä sotkua, missä on paljon kukka- ja parsakaalia. Ai, tämä meni taas jaaritteluksi - no nytpähän tiedätte, mitä meillä syödään. Niin ja oranssina sitten tipua, tipua ja tipua, pakastefisua, donaria, makrillia, joskus suikalelihaa tai jauhelihaa (pitäähän kissiäkin ajatella). Nämä kun viikoksi roudaa kotijääkkäriin, tietää kaupassa käyneensä. Mutta, kun käy kaupassa vain kerran viikossa, rahaa menee vähemmän kuin jos kävisi useammin. Tämän on tunnustanut jo kapitalistinenkin tiedemies.... Eli Welhotar on myös aika taloudellinen, noin loppupeleissä ikäänkuin ,D

Herjaamolla oli eilen monta väsynyttä ja kipeää ihmistä. Jos tässä äkkiseltään teen tilastoa, eli otetaan vaikka ihan käytävän oikea puoli: n. 10 henkeä, joista 4 sairastaa jotakin sellaista, joka hankaloittaa työntekoa. Ja on ainakin osin työperäistä, mahdollisesti, jopa todennäköisesti. Ei siinä hirveästi naurata, kun pitäisi tehdä enemmän kuin pystyy kipeänä ja särkyisenä. Ja olla iloinen tilipäivänä. Minä olin Belgarionin puolesta iloinen hänen ensimmäisenä palkkapäivänään (ja toooooosi kade). Poika sai lähes saman summan tililleen kuin äiti. Kun summa oli hiinä-ja-hiinä ettei mene veroja. Ainakaan juuri nyt. Tosin kerroin, että tämä saattaa kostautua, mutta se olkoon sen ajan murhe. Onhan se hyvä, että Belgarion saa omaa rahaa. Jos hän ei saa jatkoja töihin, siinä on kuukausi vapaata ennen inttiin menoa. Ja kyllä sielläkin rahaa tarvitaan, ainakin kaffeen ja mussutettavaan. Eikä minullakaan olisi mitään hirveitä summia avittaa, vaikka haluaisinkin. Että ihan mukava, mikäs meillä Tsadin duunareilla on ollessa *virn*. Ai niin, Kummisetäkin liittyy Tsadin duunarien joukkoon pariksi viikoksi - hän on sopinut ns. uuteen ammattiin tutustumisen liikuntapuolella *kikattelee* kuun vaihteessa. Wau - kaikki kolme ollaan sitten eri virastojen palveluksessa, mutta Tsadi yhdistää... Tästähän saisi hyvän jutun Intraan tai henkilöstölehteen. Paljokohan ne maksaisivat siitä ,>

------------------------------------------------

Purrrrrrrrrrrve, kamut! Mä en suastu tajuu, mami heräs ennen mua - mä olin ihan ihmeessää, ku se vaan punkes ittesä ylös ja raahautu kylppärii. Mä luulin, ett se tulee takasi, mutt ei. Kaffetin alko kurluttaa. Ja kalkonipaketti rapista. No, mä alotin jolinat ja hepulit sitte kaa. Ja sain kalkoneit ja maitonapikoita. Nii ett ihan tavalline aamu, mutt ett mamiki on noin aikasi hereill, vaiks se eilen sano, ett se aikoo goisii. Jotai se taas valitti. Kyll mä tajusin, ett ku sen tassui sattuu, ni se sanoo pahasti. Sillo se siis ei tarkota mua. Jep. Ei tarkota. Se tarkottaa, ett se sanoo sen omille koiville pahasti. Asia selvä, me Ansku kaa ei oteta sitä pahaks eikä loukkaannuta! Ku mami kuitenki on hei kilti, mmmmmmmmmm, mami teki eilen donarileipii. Se jako sen pualiks sen fisun niinku pitiki, kilti,kilti, oli hurrrrjan heekkuu. Mä menin ihan tajuttomaks ku mä söin ekaks sen fisun ja sitt viälä kissinruakaa päälle! Uni tuli just. Mutt sitte mä menin partsill ottaa ilta-aurinkoo nii mami komensi pois. Siit mä en tykänny ja sanonki sen, mutt mami otti kiinni musta, hei siis otti kiinni, niskast ja koko kissist, ja nosti mut sisälle. Et niinku goisii. No ei siinä sitt mitää, mä vihane ollut. Kiivin mamin päälle ja sain taas paljo iltapaijatust ja hurisin kauheesti - se on ihan parasta iltasi, kun toi ottaa kirjan, kääriytyy peittoihi ja mä pääsen siihe sitte paijatettavaks ja se juttelee viälä mulle ja sitt mäki teen unikolon ja sillee - äkkii me aina nukahdetaa =D

Vähä tutun näköne kissi tekee orjille valmiiks silppuu *kissavirn*... Ai ett mä ootan mun omii kuvei, ees muutamaa. Poika ja Reppu tulee tänää, mmmmmmmmmmm, kivaa! Mutt nyt mä jo taas lekotan ja melkee goisin - se on nii, ett palataa taas huamenna tänne. Muistakaa antaa orjill kunnolliset ostosohjeet!

------------------------------------------------

Ostosohjeet on saatu, kiitos Vincent. Lisään ne kauppalistaan. Lisäksi täytyy ostaa sitruunoita, viimeinen lähtee kehiin aivan kohta. Täytyy tehdä kuumaa sitruunavettä, että saisi  tämän nuhaköhän pois.

Päivän lekurimoka: 4 lapsen yksinhuoltajaisä. Nuorin lapsista 17-vuotias, vielä perhepäivähoidossa. (siis 17-v., olisikohan 1 v. 7 kk... kyseessä oli suomea vieraana kielenä puhuva lääkäri)

Päivän biisi: Kultaista sadetta

Luettua: Welhottaren täydellisestä Stephen King -kokoelmasta uusintalukuun pääsi tällä kertaa Tukikohta.  Harvemmin olen ollut näin monta päivää ilman lukemattomia kirjaston kirjoja - tämä on ollut kuluttavaa aikaa, suorastaan ahdistavaa! Täytyy käydä heti päivityksen jälkeen tarkistamassa varaustilanne....

                              

                         KAUNISTA LAUANTAIPÄIVÄÄ!

EDIT: Vincent kuorsaa - todella kuorsaa... äijäkolli =D