Juuri kun tähän alkaisi tottua ja kaupatkin olisivat huomenna auki, täytyy pungertaa itsensä töihin. Ei siinä sinänsä mitään. Se sai vain tämän aamun pilalle. Kun heräsin  ensimmäistä kertaa, en ollut aivan varma päivästä. Pitääkö siis nousta heti vaiko vasta kohta? Päätin vielä makoilla ja miettiä, tulin vain pahalle tuulelle. Ei työnteossa mitään pahaa ole, mutta kun on jo valmiiksi kipeä, alkaa kututtaa. Koko päästäisen vaivannut karmea pistos lapojen välissä ei hellitä otettaan. Se alkoi taas juuri äsken uudestaan, kun aloitin kirjoittamisen. No, onneksi vain 4 pvää töitä, joista 1 siis koulutuspäivä. Kai se on vaan kestettävä!

Kävin eilen Kummisedän luona, joka raposi vierailustaan. Ei kuulemma ollutkaan niin paha kuin joskus aikaisemmin. Siskolla oli ilmeisesti ollut lääkitys kohdallaan ja sen verran enemmän vieraita, että ilta & aamu olivat sujuneet kohtuumukavasti. Hyvä, en soisi Kummisedällekään siskonsa inhoja riidanhaastamisia. Muutoin Kummisetä tuntuu olevan tyytyväinen käymäänsä kurssiin. Tuohan se kuitenkin uusia tuttuja ja ns. säännöllisyyttä elämään, ainakin 3 kk:n ajaksi. Väheksyä ei sovi sitäkään, että tuolta ajalta eivät ansiosidonnaisen 500 päivää kulu.... minkä varaan tässä kyllä yhdessä laskettiin. Työttömälle 3 kk on jo pitkä aika. Ja joka koulutuspäivä saa 8 euron lisäbonuksen ,> On sekin rahaa, jota ei kannata jättää makaamaan muualle. Ja kurssin jälkeen voi hakeutua jollekin muulle kurssille... koska töitä ei näytä löytyvän.

Belgarion tuntuu myös olevan ihan tyytyväinen uuteen työhönsä. Eihän siellä nyt ole tarkoituskaan mitenkään suunnattomasti viihtyä tai tehdä uraputkea vaan kunnon duunia ne n. 2 kk, jotka sitä riittää. Saa ainakin työkokemusta ja suhteet Seureen, jonne on sitten hyvä ottaa myöhemmin yhteyttä, jos tarvitsee keikkahommia jossakin välissä. Eikä oma raha ole pahasta, kun on inttiin lähdössä. Kun sekin päiväraha on kovin pieni. Ja minä tiedän, että kahvia, munkkeja ja pizzaa tulee kulumaan ,D

Tein eilen pakolliset sunnuntaipuuhat, koska olen orienteerannut itseni niihin jo vuosikausien ajan. Joten tämä päivä on sitten täysin vapaa kaikista velvollisuuksista. Kissa pitää muistaa ruokkia ja eväsruokaa rakentaa huomiseksi itselle. Muuten menköön lokotellen, lukien ja nettaillen. Ei tässä kyllä jaksaisikaan mitään. Jostakin syystä viime yönä näin ahdistavia unia, joista en muista mitään, mutta kuitenkin ahdistavia ja katkonaisia. Nämä ehdottomasti vaativat kunnon päikkäreitä puolilta päivin.

---------------------------------------------

Huamenta kavrut! Mamiska meneeki jo huamena duunii - epistä. Vois se olla pidempäänki himas. Sen verra hyvä palvelu ollu. Eilen ei kyll ihan, mä saanu ku yhen kaliksen, siis sillee, ett se kuarrutus oli pois siittä, orja söi sen. Ei muuta. Mutt sitt mä sain taas uutta pehmoruakaa, se oli tota .... härkää, hei. Aatelkaa. Härkää kastikkeess! Jesh, aika hyvää, njam. Mutt kyllä mä ootan, ett jos viälä tänää irtois jotai heekkuu. Mami kuiteski tekee safkaa, ku sen kerta pitää mennä duunii. Mamiiiiiiiiiiiiiiih - kilti hei, tekisitsä vaiks broiskuu, jookosta! Mäki voisin vähä maistaa ihan vapaaehtosesti *hih, hämäystä*. Mä tiän, ett meill on viälä broiskuu, fisuu ja jauhista tuall pakkases. Mutt senhän on ihan pakko ottaa siält jotai. Mä äsken nimittäin tsiigasin, ei ollu jääkkäris mitää. Tai siis puukkiruakaa, mutt ei mitää ihmisruakaakaa! Hei, hei tiätteks te, mami löysi sen mun lelun ku mä kerran kerroin! Sen punasen ison pyärylän, ku tulee siitt vitamiinipuukin kaulast. Mami löys sen ton pikkusoffan alta - juma, kuka hullu siivoo semmosenki soffan alta. Juu, mein mami, se runttas koko soffan ihan pois paikaltaa - ja siälä se oli, se mun lelu. Ja mä huamasin heti sen. Arvatkaas oliks mull kliffaa loppuilta, ku mä heittelin sitä ja juaksi perässä ja otin taas kiinni ja tungin se maton alle, raatelin mattoo ja sitä pyärylää ja taas heitin sitä. Juma, ett onkii hyvä lelu. Hyvä mami, et löyty! Nyt se on tual pöydän alla oottamass, ett mä saan vähä puhtii taas. Nyt ei viälä oikee hotsita alkaa leikkii niinku. Mä yleensä leikin mialuummi toss illemmall. Ja paan oikeen kunnon hepulit pystyy!

Siis joohei, ette varmaa arvaa?! Poika ei siis oo muistanu mun kuvei taaskaa. Mamiiiiiiiiih - nyt laita sill meilii tai mä heemostun. Mä tahon mun kuvei tänne, tääki on taas tommone vriijutska, mutt aika hyvä! Ai nii - ja sitt, hei kaikki kattiskat, kun seuraatte mun jutskii, kliffaa ku käytte! Teki,  jotka ette oo tänne jättäny viästii vaa meilii ja sillee! Must on tosi nastaa... Mutt tassutellaa taas huamenna - mä painun nyt vaihteeks vähä goisiin!

-------------------------------------------------

Hjuu, Vincent, ruokaa kyllä laitetaan vielä jossakin vaiheessa!

Päivän slogan: Eivät kaikki tarvitse koko maailmaa - minä haluan vain olla rauhassa!

Päivän biisi: Rikas, rakas ja yksinäinen

Ja luettua: Martti Sarkkari - Rovastin punaviini, eipä löydy linkkiä ei. Eli tämä on alunperin v. 1968, nyt Omakirjan kautta painettu. Oikein mukavaa, 60-luvulle sopivaa tekstiä. Vähän vanhanaikaista tunnelmaa, yllätyksellinen loppu, lähes Palmun luokkaa olevat komisariot jne. Suosittelen, vaikkapa vain tunnelman vuoksi, tätä oli viihdyttävä lukea ,D Annie Proulx - Maan tomua (jatkoa kokoelmalle Lyhyt kantama, josta myös aikaisemmin lokissani maininta). Ehdottomasti suositeltavaa, mitä kerrontaa! Tämä on oikeaa Länttä, karheaa, epäreilua, ilkeää ja painostavaa, missä harva kokee onnen ja senkin vain lyhytaikaisesti. No sitten Sujata Massey - Rei Shimura taifuunin silmässä. Pidin ensimmäisistä Rei Shimura -dekkareista, tämä on kahdeksas. Valitettavasti nyt alan jo kyllästyä, liikaa toistoa, liikaa viittauksia aikaisempiin tapahtumiin. Eikä kulttuurin tuntemuskaan ole aivan parhaasta päästä, ikävä kyllä. Suosittelen niille, jotka eivät ole ainoatakaan lukeneet... pieni pettymys meikäläiselle. Ja helmi pohjalla *virn* Johan Harstad - Buzz Aldrin taviksena olemisen taito. Ikävä, ettei kunnon linkkiä löydy. Mahtava opus Turskalasta. Pesee mennen tullen kaikki elämäntaito-oppaat. Ehdottoman suositeltava kaikille. Pääasiana se, että on parasta olla tavis ja huomaamaton, et joudu hankaluuksiin ja voit elää rauhassa omaa elämääsi! Mitä nyt joskus toiset tunkeutuvat todellisuuteesi ,D  No, nih, nyt on kirjaston kirjat luettu ja pakko siirtyä omien hyllyjen syvyyksiin. Onneksi siellä on muutama kirja      -niminen jömma! Ehkä tässä pärjää lauantaihin asti, taas on 20 varausta täynnä Helmetissä... Minä odotan!

                            

                        MUKAVAA MAANANTAITA!