Mikä onkaan mukavampaa kuin juoruilu? Pakko kertoa, pinnat kiristyvät. Aiemmin olen maininnut tästä eräästä leidistä, joka oli linnoittautunut huoneeseensa mörkin näköisenä pitkäksi aikaa. No, nyt hän on muutamana päivänä poistunut norsunluutornistaan ja mitä sitten tapahtuikaan. Eilen hän kuljeskeli useampaan otteeseen käytävällä ja näki K:n käydessään taukohuoneessa. Poikkeuksellisesti K. ei juuri sillä hetkellä tehnyt mitään. Leidi huomautti tyyliin: "No, eipä sullakaan työt paina, kun on aikaa täällä vetelehtiä!" No K. sai hepulit ja Herjaamon käytävät saivat kuulla hetken aikaa erilaista sananvaihtoa. Tällä leidillä on muutenkin omituinen tapa päästää sammakoita suustaan, tällä kertaa hän erehtyi kohteesta. Sikäli hän oli täysin väärässä, hänellä ei ole oikeutta puuttua kenenkään tekemisiin tai taukoihin eikä hänellä ole minkäänlaista työnjohto-oikeutta saati sitten oikeutta puuttua muiden tekemisiin tai tekemättä jättämisiin. Hän on työläinen työläisten joukossa, jota hänen on ilmeisen vaikea hyväksyä. Onneksi K. reippaana tyttönä marssi leidin huoneeseen ja teki tämän hyvin kovaäänisesti selväksi. Me muut nautimme (tavallaan) tilanteesta. Leidille ei juuri kukaan uskalla sanoa mitään, hän on omalla tavallaan hieman pelottava ihminen. Ja tästäkin varmasti saadaan kuulla. Olihan hän jo alkuviikosta valitellut siitä, että tupakoimme niin, että HÄNEN huoneeseensa tulee savua, jos hän pitää ikkunoita auki. Hmph. Niin että tänään odotan, mitä muuta voi tapahtua. Jännitys Herjaamon käytävillä tihenee yhä!

Muuten tänään on lupa (!!!) käydä ottamassa flunssarokote ja itse ainakin aion sen tehdä. Useamman keuhkokuumeen sairastaneena EN tahdo sitä oikeaa flunssaa ja sen jälkitauteja. Jos lähtisin iltapäivällä mahdollisimman myöhään, voisin jäädä samalla retkelle. Työarvaushuollosta pääsee suoraan bussilla Hakikseen. Enhän minä nyt muualle, mutta Yrjöllä käymään ja hallissa. Ehkä divariinkin, mutta kun - siinä on se ihan pieni ongelma, että minä saisin kaikki rahani upotettua kirjoihin. Olisi paras pysyä sieltä poissa. Tyytyä kirjaston tarjontaan tällä kertaa. Belgarionille olen luvannut pari pokkaria, englanniksi, kunhan hän antaa vain haluamiensa nimet. Mummo ostaa yhden hänen haluamansa kirjan joululahjaksi. Juuei, siis ei divariin....tai ehkä...

En ole vielä uhrannut ajatustakaan viikonloppuun. Toistaiseksi. Onhan tässä aikaa. Nyt on vasta keksiviikko. Aikaahan on vaikka kuinka. Eikä tässä mitään tarvitse hötkyillä. Eihän? Siis ei. Hyvä. Niin minäkin ajattelin.

Ja kaikki toimintaa kaipaavat voivat ottaa yhteyttä tähän järjestävään tahoon! Esimerkiksi minä olisin oikein sopiva kokekaniini.... Joko uteliaisuus heräsi, mitä?;D

--------------------------------

Purrrrrmenta, kavrut. Mä olinki tänä aamuna taas tosi kiltti kissi mamiskalle. Mä pakosti purrasin sen hereille, ennen kun sen inho-piippi-kello alkaa pitää sitä kamalaa ääntä. Vähän orja jupisi, mutta punkes ylös kuiteski. Ja sitt se manaili taas jotai sen tassuist. En mä tajuu, ne näyttää ihan tavallisilt ihmistassuilt, tai siis ainaski melkee. Semmoset mamiskan tassut on melkee aina. Eile mä en saanukkaa mitää heekkui, maitonappei vaa ja vähä kalkonii. Höh - orja tehny mitää ruakaa! Sill oli eväkset jömmassa jo tälle päivälle. Epistä! Mun teki niiii miäli jotai, mutt ku ei nii ei... Mä menin möksöttää bastuu vähäks aikaa sitte. Mutt on toll mamiskall silmät varpisti selässäki. Se päästi mut vähäks aikaa partsill, vaiks siälä oliki aika galsa. Ja pimee. Mutt mä en tiädä kuuliks se jotai vai mitä, mutt kun mä eka kerran haukkasi kanervosta, heti kuulu orjan ääni. Ett niinku pois ja sisää. Ehdin mä pari kertaa haukkaa ja taas piti mennä. Kyll mä vähä sitt kyll purrasin sillee, ett se hiffas mitä mä olin ollu tekemäs. Ja kävihä se tiätty tsiigaas. Ei se enää jaksanu sanoo mitää muuta ku >>¤/("&!"¤. Ett ei niinku mitää henkilökohtast! Yks kanervopuska on jo pualiks parturoitu *kissavirn*! Kävis nyt tänää siälä hallis ja tois mulle vaiks niit munuaisii. Tai hei maksaa, siitäki mä diggaa. Mamiiiiiiiih, hei, mamiiiiiiih, muista, jookosta, jooko. Pikkukissi tässä anelee ja lupaa ihan mitä vaa, jookosta, joo, hei!

Täss on nyt sitt MUN kuva, mä otin vaa ekan tost. Mami on tehny jotai vääri, mun takapuali puuttuu. Mutt ei välii, tässä mä siis goisin mein bases, niinku mä yleensä ainaski kerran päiväss goisin. Kiva, ett Poika laitto ne kuvat. Mä en ehtinyt muita viälä tsiigaa.... Mä meen nyt goisii, mä katon illall sitte muut fotot, ku mamiki on taas takasi kotona! Kliffaa päivää vaa kaikille kavruille!

-----------------------------------------

Uh, pakko tuoda Vincentille jotain lihakaupasta, jos Hakikseen vääntäydyn. Ei siitä muuten saa rauhaa, se on varma. Syyttävä kissakatse seuraa, jos itse popsii jotakin, mitä kissa ei voi syödä... No niin, sitten kaffetta, kiitos. Puoli litraa ainakin. Tahdon herätä, tai en tahdo välttämättä, mutta ehkä se olisi tarpeen. Työpäivää ajatellen.

Päivän slogan: Tee yksi ihminen onnelliseksi joka päivä - vaikka itsesi!

Päivän biisi: Into The Great Wide Open

Aamulla aloitettua lukemista: Frank McCourt - Liitupölyä 

                                         

                  KAMALAA KESKIVIIKKOA VAAN KAIKILLE!