siis ulkona! Täällä sisällä näyttää vain ainoastaan ärsyttävältä, sekä kissa että minä. Kumpaakin väsyttää. Lisäksi meikäläistä taas jurppii nämä tavanomaiset söndaagit eli se huominen itsensä raijaaminen Varastolle. No, pakkohan se on ja silleensä. Mitään positiivista on taas turha edes yrittää saada aikaan.

Mutta uskokaa tai älkää: meillä kävi eilen kolme (-> 3) ihan elävää ihmistä :O Kruksi seinään, hirveä trafiikki. Kuin rautatieasemalla ainakin. Belgan lisäksi eräs leidi käväisi hakemassa kirjansa ja Toveritar poikkesi iltapäiväkylässä... En sitten laittanutkaan Belgaa töihin, koska tajusin kaiken turhuuden – mitään ei kannata tehdä, ennenkuin tuo patteriremppa on saatettu loppuun. Kaipparit nimittäin haahuilivat tuolla käytävillä pitkien rassien ja märkäimurien kanssa, joten saattaa olla, että he jopa tekevät jotakin joissakin huusholleissa tms. En tiedä, ei ole kerrottu. Se vain, että yli Vappendahlin kestää. Eli Belga sai vain ruokaa, hyvän kirjan ihan itsellensä sekä vähän tulijaisia meikäläiseltä kotoon vietäväksi. Toveritar taas oli fiksu; toi siiteriä ja sukulaatia sekä kuukahti torkuille soffalle. Mukavia vieraita minulla – kukaan ei ainakaan ole ikinä vaivaksi ;D Oli mukava, kun poikkesitte kaikki käymään ja vielä eri aikoihin...

Ärsyttävää oli taas se, että unta kyllä tarjottiin. Vain kaksi tuntia ja sen jälkeen kipua, särkyä ja muuta pashaa. Mömelöistä huolimatta sain sitten nukuttua lisää pari tuntia vasta aamupalan jälkeen. Eli kovin pirtsakka ei ole olo. Pitäisi tästä taas normihommiin, niihin pakollisiin, joiden mukaan söndaagi kestetään väkivalloin. Taidan aloittaa taksin tellimisellä ja jatkaa pyykkien kokoamisella. Lupaus mahdollisesta sairiksesta kiertää pientä päätäni; jos sille aikoo, olisi hommat hoidettava huomenna tai tiistaina. Taidan päättää huomenna, täytyy nyt ensin tarkistaa miten omisarvis on tavattavissa.

Muuten menen syömään Päivän Päärynän, palan taateleita ja miettimään. Ihan siksi, että miettimisen nimissä on ainakin lupa lötköttää rauhassa!

POLKA – EI YKSI AAMUAURINKO VIELÄ KEVÄTILMOJA TUO!

PS: Olen taateleita syödessäni aina kirroillen viskonut kivet kukkaruukkuihin. Ja mitä silmäni eilen näkivätkään: yhdessä ruukussa kasvaa kaksi yli 10 cm:stä vihreää alkua!!! Minä saan omia taatelipalmuja, jihhhhaaaa!