Hups, siinä se taas meni vapaapäivä ihan huomaamatta! Oikeasti sain jopa aikaiseksi kaikenlaista. En nyt ihan osaa sanoa, johtuiko se lääkityksestä (olen säännöllisesti vapaapäiviksi vaihtanut lääkkeet toisiin, tarkoituksella!) vai siitä, että oli vaan jotenkin oudon puuhakas olo.

Aamuaikaisin en sentään muuta kuin kaffittelin rauhassa, nettailin ja muuta tavanomaista. Pelkäsin koko ajan koneen tilttaavan lopullisesti. Ei olisi haluja kasata läppäriä uudelleen framille. No, kesti se ainakin tuon session. Klo 6 tienoolla olin jo sitä mieltä, että ihmiset voivat kestää aamuruiskun ääntä ja kävin pikaruiskussa, oli niin nuhruisa olo. Siinä sitten hivuksia kuivatellessa ei oikein voinut lukeakaan, joten aloin siivoilla laatikostoja. Meikäläisellä on kolme Muuramen suurinta laatikostoa, siis niihin mahtuu aivan älyttömästi tavaraa. Eikä niitä ole siivottu muuton jälkeen, joten kaikki oli todella sekaisin. Kävin laatikostot läpi, pinkkasin, laitoin taskuihin ja kansiin, niputin gumminauhoilla, laitoin rasioihin jne. erilaista paperisälää ym. Mitä nyt tuolla onkaan paikassa nimeltä jömma. Kaikenlaista, todellakin. Paljon muistoja, erilaisia. Paljon kortteja, lehtiä, artikkeleita, kuvia ja muuta mukavaa. Yllärinä sain aikaa kulumaan tuohonkin 2.5 h. Ei paha. Tosi Tärkeät Paperit jäivät sinälleen. Ne on katsottava huolella joskus läpi erikseen. Ne ovat kuitenkin kahdessa laatikossa ja suurinpiirtein tiedän, mitä mistäkin löytyy ja se saa nyt luvan riittää :)

Sitten tulikin Toveritar poikkeamaan ja näyttämään virkkaamiaan huiveja – hianoja kaikki ja upeita väriyhdistelmiä. En voinut vastustaa kiusausta, ostin kasihuivin, vihreäsävyisen lähinnä, 15 juurolla. Suosittelen muillekin. Kiva, mukava, pehmoinen ja voi käyttää vaikka hartiahuivina! Tykkää!!! (Sorry, en uskalla laittaa kuvaa, siis purkaa kuvia koneelle jne... toiste sitten, kun tilanne on hallinnassa!) No, siinä tuli puheeksi eräskin suunnittelija ja muistin nähneeni hänen kankaansa "jossakin netissä" ja kulutinkin sitten aikaa etsimällä linksua. Sehän löytyi ja ostin pois, eli verhot 6 juurolla, ei paha. Suunnittelija on siis Anneli Airikka-Lammi ja verhot tämmöiset. Nuo kettuverhot, jotka ovat nyt ikkunassa, ovat saman leidin käsialaa. En viitsi sanoa, että aitoa retroa... taitaa kuitenkin olla. Ähh. Ei pitänyt tuhluuttaa mihinkään, mutta kun kohta tulot vähenevät, on hankinnat suotavaa tehdä nyt. Siksi aion poiketa tänään ruokakaupan lisäksi myös vähän muualla, tarkistan pari asiaa, joita ihan oikeasti tarvitsen. Josko sattuisi olemaan jopa halvennuksessa... (jospa kuitenkin siis sitä kansantaloutta nousuun tässä minäkin!).

Muutoin ei siis ihmeitä. Jotenkin eilinen vain humpsahti lisäksi parin paketin laatimiseen ja ne onkin rahdattava tänään postiin. Ehdin kuitenkin vääntää vihanneskeiton, hyvää oli täällä myrskyn keskellä. Huh, tuuli niin, että parvekeklasit vain helisivät ja taipuivat vaarallisen näköisesti. Onneksi on sähköä ja vettä – sitä osaa arvostaa, kun kuuntelin eilenkin raatiosta suht lähelläkin asuvia ilman em. mukavuuksia olevia talouksia.

Päivän slogan: Kirjat huuhtovat pois yksinäisyyden ja ikävän sekä edistävät ruuans... eipäs kun elämän jatkumista!

Päivän biisi: Gotta Keep Reading

Luettua: Giorgio Faletti – Minä olen jumala. Nevernorkissa riehuu sarjamurhaaja, joka väittää olevansa jumala. Asiaa tutkii nuori poliisi, kaverinaan huonomaineinen reportteri. Asiaan on sekaantunut myös eräs kirkonmies. Jäljet ovat olemassa, mutta vaikeat selvittää. Mutkikasta tutkintaa, mutta ihan pätevä trilleri. Jännäreiden kavereille vähän erilaistakin pähkittävää tässä, suositan. Lisa Marklund – Panttivanki. Annika Begtzon joutuu mukaan panttivankiselkkaukseen, kun Thomas on kotiinpalattuaan myös vaihtanut työpaikkaa. Samalla Tukholma ympäristössä näyttäisi riehuvan joukkomurhaaja (just...). Thomas lähtee työmatkalle Afrikkaan, jossa delegaatio kaapataan. Tuota, en oikein pitänyt. Hajanainen, sekava, epätoden oloinen kaikkinensa. Marklund ei ole tässä mitenkään parhaimmillaan missään suhteessa. Sorry vaan, jätä väliin, jos on parempaa lukemista jömmassa! Peter May – Poikkeuksellisia ihmisiä. Dekkarisarjan ensimmäinen osa eli Enzo Macleodin tutkimuksia. Skottilais-italiainen professori on muuttanut Ranskaan ja vedonlyönnin seurauksena ryhtyy tutkimaan Ranskan poliisin ratkaisemattomia murhia. Ovelia käänteitä, merkillisiä ihmissuhteita sekä kummallinen, mutta sopiva ratkaisu. Erilainen dekkari tämäkin, vaihteeksi ihan mukavan oloinen... varauksin suositeltava. Augusten Burroughs – Mahdolliset sivuvaikutukset. Kaveri muistelee taas lapsuuttaan ja nuoruuttaan, vanhempiaan sekä erinäisiä tapahtumia juomakaudeltaan, katkolta jne. Ei voi mitään, minä pidän tästä miehestä kirjoittajana ihan hemmetisti. Suositan kaikille kaikkia näitä muisteluksia (pitäisi olla tuossa linksussakin nähtävissä). Ihkunauruhuutoa aiheuttavia kohtauksia ja tilityksiä! A. S. Byatt – Lasten kirja. Melkomoinen taidonnäyte kirjoittaa 1800-luvun lopusta ja 1900-luvun alusta erään perheen sekä heihin jotenkin sidoksissa olevien ihmisten tarina, lasten kasvusta aikuisuuteen. Tiiliskivi, mutta kyllä tämä vaan kantoi kaikkinensa. Lisäksi paljon historiallista faktaa aatteista, taiteesta, tyylisuunnista, politiikasta, maailman tapahtumista eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvien silmin. Kerrottu ajankohtaan sopivalla tavalla, joka ehkä karkoittaa jonkun lukijan. Minä pidin ja suositan! Hieno opus aikakaudesta romaanin muodossa... Phil Sutcliffe – AC/DC – High-Voltage Rock 'N' Roll, Kuvitettu bändihistoria, Koko ura. Mielettömän hienosti taitettu kirja, jossa yli 400 kuvaa sekä tekstiä tekijän lisäksi eri artikkeleista ym. Ei mitään uutta bändistä, mutta kuvat ja kaikki rekvisiitta tekevä tästä hurjan kaffepöytäkirjan. Niin iso ja painava, ettei tästä ole sänkykirjaksi – suositan, jos pitää bändistä tai haluaa tutustua siihen ensimmäistä kertaa. Ennen julkaisemattomia fotoja paljon, fiilis tulee kyllä läpi eli hyvin toimii! Eoin Colfer – Hiuskarvan varassa. Artemis Fowlin seikkailuista enemmän tunnettu kaveri, jolta ensimmäinen aikuisten rikoskirja. Eikä ollenkaan kehno, mustaa huumoria, hillitöntä vauhtia ja kaikenlaista kälmiä. Tykkäsin ja suositan eli tässä olisi esim. Hiaasenista pitäville hyvä vaihtoehto *winks*. Ja vähän enemmänkin taas tuli luettua, lisää siellä toisaalla tai täällä myöhemmin! Lukemista riittää – ai kun on kiva!

POLKA, JOLTA LUKEMINEN TOIVOTTAVASTI EI LOPU!

PS: Muistathan osallistua arvontaan 31.12.2011 klo 23.59 mennessä! Jätä siis kommalaatikkoon puumerkkisi (tai laita privaa) ja ilmoita, osallistutko arvontaan. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan kolme (3) kirjapalkintoa ;)