Varasto kutsuu. Ei haluta, ei huvita, ei – mutta pakko on. Eilinen päivä oli kyllä kaikenlaista raivoa täynnänsä. Matolaatikko kaatui x N, ei jaksa enää kohta mitäkänäs tämänkään kanssa. Siis juu, jollei mene nettiin, kaikki toimii *ärtsy irw*. Mutta ei se tässä vielä pahinta, kaikenlaista muutakin ärsyttävää.

 

Hörhön eräs kaveri soitteli ja kyseli tämän perään. Kerroin totuuden, ettei kaverista ole kuulunut mitään, ei näkynytkään. On ilmeisen hunningolla. Mitäpä siitä, mutta siivotessa taas löysin jotakin, hmph. Ärsyttävää! Lisäksi jouduin selittämään (tuntui, että selittelemään) miksi en pysty päivittämään tiettyjä asioita tietyille sivustoille ja miksi käyttö on niin hankalaa. Prle, ei ole minun vikani, että minulle ei toimiteta harvinaisen edukkaasti viimeisintä mallia olevaa konetta sekä huippunopeita yhteyksiä. Perkele, minä maksan ihan itse täyden hinnan kaikesta, minkä tänne hankin! Stana, se on kohta niin, että Belga saa kasata minulle huippukoneen ihan itse, omin pienin kätösin. Muuten tästä enää selviä.

 

Ruokakatselmus tietysti, että saatte nauraa tarpeeksenne. Koska erilaisia jämiä näkyi löytyvän, söin jämiä. Koska niitä vielä jäi, tein pariksi päivää jämistä jämämuonaa. Varastolla siis evästetään papu-peruna-herkkusieni –piffejä sekä kakkakuulia ja porganoita keitettynä, maustettuna erilaisilla soosseilla. Hah, piffeistä tuli äärihyviä, vaikka koostumus kuulostaa ehkä vähän erikoiselta. Omapahan on asiani, mitä syön. Nih, kerta!

 

Juu, olen krantusti puhuteltava. Syistä, jotka tuossa jo on mainittu. Myös säryt ovat jakselleet oikein veikeästi eli kunnon unia ei ole saanut edes päivällä, eikä aamulla uusiouniakaan. Mrrh. Minä menen nyt laatimaan susivaffat kaffet mömelöiden kerta, että pääsisin edes taksoon asti. Kai se kuljettaa sinne minne pitääkin ja joku sitten raahannee siitä eteenpäin. Mitä välii, hei!

 

 

 

POLKA, JOTA EI TÄNÄÄN JUURIKAAN KANNATA PUHUTELLA!