kun sitä näköjään on tarjolla hulvattoman hienoilla syillä  Meikäläiselläkin on miitti ensi viikolla. Jos joku väittää, että en ole ollut täpöllä mukana, säntään välittömästi työarvaushuoltoon valittamaan ja noutamaan 1 kk:n sairaslomaa. Onhan se nyt kamala stressi ja burn out varmaan kaapunninjohtajalle, pirulauta. Meikäläinen selkineen sun muine prleen vaivoineen saa hätinään viikon ja senkin pitkin hampain myönnettynä. Jo on taas maailma kohdallaan, varsinkin Vandaalla!

 

Varastolla kiirusta riittää ja lisää töitä on luvassa, tiettyjä asioita siirrettiin meille. Muiden normihommien lisäksi tietysti ja jo nyt on aivan hemmetinmoinen kiire jatkuvasti. Koko ajan ravaa väkeä heittämässä niitä läystäkkeitään sun muita rojujaan pöydälleni tahi sinne possupurtiloille. Huh, ne prleen tulostavoitteet! En edelleenkään jaksa ymmärtää, miten näitä asioita voi arvottaa lukumääräisesti. Minusta ei voi, kyse on aina ihmisistä ja heidän asioistaan! Ei ole oikein, jos näitä katsellaan vain numeroina, ei voi olla?! Eihän? Tulossa siis erittäin kiiruisa loppuvuosi. Onneksi niitä lomapäiviä on jömmassa, riittävästi *kiero wirn*. Jos ensi kuussa pitäisi ainakin pari-kolme päivää vapaata jossakin sopivassa vaiheessa. Minusta tilipäivän tienoo olisi ihan kiva :D Lomalista kiersi jo eilen, en merkinnyt siihen mitään. Ilmoitin vain, että 2 – 3 päivää kerrallansa, satunnaisesti ympäri vuoden.

 

On se aika hassua, nimittäin Varastolla – ainoat, keiden kanssa juttelen enemmän ja asiaa ovat siivoojat. Eivät ole edes Varaston palkkalistoilla vaan ulkopuolisella. Ehkä minä vain olen lähempänä heitä kuin tiettyjä kermaperseitä ja pitsiniskoja, ainakin ovat rehellisempää väkeä, henkisesti siis. *vilkuttaa terveisiä*

 

 

 

Normitapojen mukaan vuorossa tänään taas kirjastokeikka, josta noudettava kaksi kädellistä kirjoja. Vihanneksoja tsioskista ainakin puoli muovikassillista sekä sen lisäksi tavismuonat ja kissille kaikki tarpeellinen (myös jömmaan). Hemmetti, että ahdistaa nämä kauppakeikat, pelkään joskus vielä nyykähtäväni jonnekin. Kotoon päästyä olen aina supirättipoikki ja jotakin apehdittuani kaadun sänkyyn lepuuttamaan loppuehtooksi. Ei vaan jaksa; koivet, selkä ja kädet eivät kestä... huomisaamukin on vielä tosi ankea!

 

Kävin eilen sitten ihan luvan kanssa postissa hakemassa kirjapaketit. Yllättäen kirjoja oli paljon *wirnuaa tyytyväisenä*. Viisi opusta sieltä ja yksi tuli vielä luukusta. Jep, jep-jep, hieno kirjasyksy taas tänä vuonna. Kun ei sieneenkään pääse, voipi kirjastaa näin kätevästi. Taksokuski ihmetteli, kun kerroin tästä MPK:n ohjeesta olla käyttämättä pysähdyksiä postissa. Oli ihan äimänä käkenä ja sanoi, että hän ei ole tuommoisesta kuullutkaan. Että hänen kyydissään monikin mamma / pappa / vammakko on asioinut postissa pidempäänkin eikä kukaan ole perään rätkyttänyt. Tämän minä tulen muistamaan! Ei eilenkään mennyt kuin se 7 minuuttia, pyysin kuskia tarkastamaan ;D

 

Belga on tavanmukaan tulossa huomenna lounaalle. Josko fisuwokkia tai borskeittoa vääntäisi, täytyy katsastaa kumpaan olisi paremmat ainekset. Ostin vaihteeksi (!) keksikakkua, johan tässä viime viikolla oli muutakin. Lisäksi tein eilen jo rahka-marja-jädelöä tekeytymään valmiiksi pakkaseen. Mainostan edelleen sen olevan aivan tosi herkukasta, myös iltapalana. Tietty vielä terveellistäkin, kun en laita lisäsokeria mukaan! Minä, varsinainen terveysapostoolari, ehh.  Nyt menen kuitenkin laatimaan taas aamukaffet, koska olen sen arvoinen ja varsinkin kunnon mömelöiden tarpeessa.

 

 

 

PERJANTAI – VIIKON RASITTAVIN, MUTTA PALKITSEVIN PÄIVÄ!