Sekä Matti että Jukka olivat kylässä! Meikää siis vietiin eli sain nukuttua 5.5 h melkein kunnolla *taputuksia, hurraa-huutoja, yleistä biletystä*. Asiaa ehkä auttoi se, että kun Vinski oli jolissut iltayön tosi kovaa ja märissyt välillä korvan vieressä sekä huutanut toisessa välissä parvekkeella, ehdotin karvamöllille nukkumista basessa. Kas vain, se onnistui ihan hyvin. Aamulla alkoi lievä märinä oven takana ja silloin minäkin olin jo hereillä, joten mölli sai kissimaitoa, muonaa ja pääsi parvekkeelle. Muuten aamulla oli yhtä särkyhelvettiä. En vain jaksanut nousta ottamaan nappeja. Sitten oli pakko eli kaffetta, hyppyleipää, vitamiinot ja mömelöt. Sänkyyn takaisin ja jo tunnin päästä pääsinkin liikkeelle :O

 

Eilinen roudaus sinänsä oli taas yhtä kushemmettiä. Kun sitä tavaraa kertyi taas kolme kassillista, kirjoja ja apteekkitavaroita yksi kassi. Kaksi kassia vihanneksia, rahkaa, juggaa, vähän pottuja, fisua, pesuainetta jne. Eli hemmetin painavaa tavaraa vielä, viikon ihan kaikki tarvittavat appeet ja emmeet. Onneksi oli tuttu kivatakso, joka tiesi missä asun ja joka itse HALUSI kantaa kassit sisään hissille asti. Tällaisia kuskeja on harvassa, joten poikkeuksellisesti Welhotar kiitteli oikein nätisti ja toivotteli hyviä viikonloppujakin. Kyllähän minä osaan kuulkaas käyttäytyäkin, jos vain haluan. Tosi usein en vaan halua tai jaksa.

 

Varastolla olikin yllättäen ropotettavaa ihan normitahtiin, melkein kiire. Pirulauta, ei kiva. Ensi viikko tulee olemaan karmea, kun tämäkin viikko jo meinasi laittaa meikäläisen polvillensa. Huh, pelottaa. Mutta katsomma, jos pahaksi äityy, sairista on haettava. Kävi sitten miten kävi. Työkaverilla on samoja ongelmia, jäikin sairikselle keskiviikkona. Toisen työkaverin sairista jatkettiin marraskuulle asti, tilanne on mennyt yllättäen vain huonompaan päin. Ei kiva... Meitä alkaa olla monta.

 

Josta tulikin mieleen, että ainakin viikko pitäisi käyttää lomaa vielä tässä lomakautena, mieluusti käyttäisin kaksi. Pitää odottaa, että Upo rantautuu maisemiin ja sopia asiasta tarkemmin. Tod.näk. elo-syyskuun vaihteessa sitten. Ainakin pari hoidettavaa tärkeää asiaa sekä perskännit. Lomista linksu. Ja vähän loma-asiaa...*heh*. Eli ei kotomaassa nyt todellakaan mitkään ihmeen pitkät lomat ole, vaikka aina niin väitetään!  Kuvitelkaa muuten, kaksi viikkoa töissä (suht rauhallisissa olosuhteissa vielä) ja meikäläinen on jo repopoikki. Hmph.

 

No, onneksi tänään on se viikon ainut todellakin vapaa päivä eli en tee yhtään mitään. Tai siis laitan toki ruokaa, luen ja kirjoittelen, mutta en tee mitään järkevää tai asiallista. Sellaiset typeryydet säästetään viikon inhoimmalle päivälle eli söndaagille. Miten minä olenkin aina inhonnut sunnuntaipäiviä, jo penskasta asti! Inhoan edelleen. Sen voi siiis täyttää tosi tylsillä pakkotöillä ei siivouksella sun mulla välttämättömällä toiminnalla. Ehkä myös valmistellla perusteellisempaa maanantaipostausta, jossa mukana myös kirjat! Sain taas muutaman erinomaisen opuksen kirjastosta, mukana on kyllä myös silkkaa fuulaa. Mutta minä luen kaiken, minkä käsiini saan...

 

Nyt lähden suunnittelemaan lounasta Belgalle; tarjolla savukalaa, täytettyjä herkkareita, uusia pottujakin jokunen, saladoa, tsatsikia... Jälkkärinä kupsiskook ja kohuked sekä kaffetta. Eiköhän tuolla opiskelijakin pärjää taas yhden päivän. Ei ainakaan pistänyt hanttiin, kun kerroin, että en keksinyt mitään järkevää syötävää. Eilisessä 27 asteen helteessä ei oikein borskeitto tai seljanka tuntunut mieleiseltä vaihtoehdolta :D

 

Minä menenkin tästä ensin vähän lueskelemaan tuonne sänkyyn – ihan vähän vaan!

 

 

265380.jpg

 

 

POLKA OTTAA RELAA!