Feliwaylla EI ole siis vaikutusta karvamölliin. Tai on, jonkunlainen eli mölli tykkää köllötellä siinä lähistöllä. Mutta eilen sitten repesi ja meikäläinenkin tarvitsi taas lisärauhoiketta. Olin tyhjäämässä toista (meillä on kaksi purulaatikkoa) lodjua ja kun palasin, makkarisssa hajahti aivan hemmetin pahalta. Mölli ei ollut mitenkään voinut käydä sillä toisella laatikolla (joka siis oli puhdas) vaan oli käynyt vääntämässä jättitorttupaskat keskelle meikäläisen sänkyä. Argggggggggh! Vain sana ja mölli juoksi baseen vapaaehtoiseen arestiin, jossa viihtyi iltaan asti. Syytä olikin, sain hemmetinmoisen hepulikohtauksen nimittäin...

 

Nainen, Joka Ei Pidä Kissoista kävi sitten jokusen tunnin juoruilemassa ja toi erinomaiset tuliaismuonat, jihhaa! ;D Hän ymmärtää olennaisen päälle, tosiaan. Eli vaikka söinkin osan tuomisista illalla, riitti vielä molemmille aamukaffeillekin vähän hyvää syötävää ja vieläkin on jotakin pientä jäljellä. Aika ekslusiivista on meikäläiselle syödä aamulla feta-pinaattipiirasta, kirsikoita ja passionia, njam! Ja viiniäkin sain, joskaan se nyt ei oikein maistu *hämmästys on suuri*. Lähinnä käytiin läpi työasioita, tuntuu olevan kireätä hänelläkin. Jos on sitten meikäläiselläkin. Eläkkeelle olisi molempien mieli ja mahdollisimman pian. Ikävä kyllä, se tuskin toteutuu! No, mukava oli kuitenkin juoruilla pitkästä aikaa ihan asia-asioista.

 

Titrailin eilen sitten lääkeannoksia sen verran, että sain jotenkin nukuttua edes vähän. Kunnon uusiounet ainakin. Silti vielä väsyttää. En jaksa lähteä kaupoille enkä kirjastoon. Säästän tuonkin huomiselle tai perstaille. Josko tänään yrittäisi vähän kirjoittaa lisää tekstejä edes jonkinlaiseen muotoon. Ja tehdä urotyön eli käydä viemässä roskat... ulkoilla sen verran. Näyttää siltä, että tulossa on inhan aurinkoinen ja mahd. helteinen päivä. Tämä inhoaa semmoisia ja odottelee syksyn viileitä ja kuulaita kelejä!

 

Lisäksi odottelen Varastolla vallitsevaa kaaosta sekä selviytymisestäni siitä. On nimittäin äärivaikeaa käveleskellä jo täällä kotona, vasen koipi pistää vaihteeksi hanttiin oikein kunnolla ja selkä juilii normaalia enemmän. En tee asialle sen kummoisempaa, koska maanantaina on se ortopedi – pitkän työpäivän jälkeen! Saas nähdä, onko hänellä mitään sanottavaa (muuta kuin puukkoa-puukkoa). Minuahan ei sitten leikellä, senhän te jo tiedättekin.

 

Jahas, jospa köllähtäisi hetkeksi lukemaan. Ihan vaan vaihteen vuoksi. Olen lukenut tässä ”lomien” aikana ainakin 1.5 meetteriä erilaisia opuksia. Ei paha, vaikka osa on ollut tavanomaistakin surkeampia tuotoksia. Listausta en jaksa tehdä vieläkään. Ei huvita, ei jaksu. Väsy.

 

 

 

 

POLKA, JOKA POISTUU VAIHTEEKSI SÄNKYYN LUKEMAAN!