Jälleen – jo perinteinen – Welhottaren minipostaus aitoine väninöineen!

 

Varastolla on niin kiirus, ettei ehdi kissaa sanoa. Onneksi. Siis kissan onneksi, se prle oli taas kussut juuri pestylle tyynylle... Mutta siitä kiiruksesta, minä olen tulossa (!) hulluksi. Kaikki haluavat kaiken ja mieluusti eilen.  Ei tämä sovi Welhottaren elämään, ei. Teenhän minä, ei se mitään. Mutta kun osa jää kuitenkin tekemättä eli on lojunut jo toista viikkoa odottamassa toimenpiteitä. Ei hyvä!

 

Lisäksi tässä vaiheessa viikkoa myös koivet, selkä ja kas, nuo hartiat sun muut ulokkeet alkavat valittaa työehtosopimuksestaan ja silleensä. Eli olen kipeä kuni kani! Tähän kun lisätään vielä alkava mukava syysflunssa, ovat kaikki kivan viikonlopun emmeet kasassa. Argh!

 

Vielä kun nukutaan yksi yö, onkin perjantai!

 

Kävin eilen sitten asioilla ja kaikki hoitui varsin kivuttomasti *eheeh*, paitsi siis minä tietysti. Sain mitä tarvitsin ja ostin uuden hyppyleipävekottimen, hiano & uppe – ja kahden vuoden takuu. Tämmöinen oli vielä alennuksella ja maksoi 22 monikansallista. Enhän edes minä pysty syömään kuin yhden leivän kerrallaan, tuo on tyylikäs ja leipäkin saa olla aika iso. Että olen sitten tyytyväinen, toistaiseksi.

 

Wanha hyppyleipävekotin jää vielä odottamaan, josko joulumarkkinoille ilmestyisi opus "3 nörttimatemaatikkoa ja hyppyleipäkoneen arvoitus" eli opiskelijat saavat katsoa, voisiko se toimia oikeissa olosuhteissa *köh?*.

 

Uhh, on tukkoinen ja kälyinen olo. Lähden troppaamaan itseäni ja testaamaan uutta konetta sekä juomaan kaffetta!

 

Lupaan joskus (!) paremman (?) ja luettavamman päivityksen, siihen asti tää on niin tätä!

 

 

 

 

POLKA ON TAAS KIPEÄ, HÄNTÄÄ HELLII KÄÄRME!