Nythän on niin, että olen hyvin hyvin väsynyt. Minua ei saisi häiritä, mutta silti on lähdettävä Varastolle. Lisäksi sattuu, särkee, juilii ja olen notkea kuin heinäseiväs.

 

Merkittäköön siis, että tuli käytyä kynä- ja karkkikeppostelemassa ihan itsekseen ja urakalla. Saaliin jaoin osittain työkavereille, osa menee Belgalle. Varsin oli hyvät tarjoomuksetkin paikan päällä, ei silti. Pari tuttua tuli nähtyä, pari asiallista kontaktiakin otettua. Näin... oli pakko vain lähteä kesken, kun aloin jäykistellä. Koivet eivät vaan kestä yli tunnin matelua ja seisoskelua, eivät millään. Harmi, olisi ollut oikeasti tarvis vielä tsekata eräs masiinaprojekti. No, sen ehtii myöhemminkin – sehän liittyy vain työhön.

 

Toisekseen Serkuissa tuli käytyä ja haettua adjikaa sekä muuta härpäkettä. Ei erityistä, koska karkit oli jo saatu. Sen sijaan postissa oli tosiaan iso laatikko kirjoja, mmmmmmmm. Tykkää, kovasti! Näistä saatte kuulla sitten, kun aika on eli melko piankin.

 

Ilta menikin laatiessa kolme erilaista juttua kasaan ja eteenpäin, ainakin jossakin kuosissa. Ei sellaisina kuin olisin välttämättä halunnut, mutta parempi kuitenkin. Aikaa meni, hitsi. Sitten iski luetus ja väsytys, kivutus ja kaikki.

 

Onneksi Vinski eilen oli ymmärtänyt asioita kahdella asialla kahdella laatikolla. Ihmeiden aika on.

 

Tänään taas töitä vuorotta. Onneksi sain eilen kivasti tehtyä omia hommia pois, koska väki tosiaan katosi retkuilemaan. Töiden jälkeen kirjastoon, jossa odottaa vielä pino kirjoja – varattuja ja omalla rahalla maksettavia varauksia siis! *huom, tiedoksi*

 

Uskon vaihteeksi illalla olevani susinälkäinen ja repopoikki. Olen jo nyt, mutta kun on pakko. Kukas se kissan elättää, jos minä kotiin jään – täh?

 

Kourallinen mömelöitä, että pääsen edes liikkeelle!

 

Säästän teidät onnekkaat lisämarmatukselta, valituksilta ja kehumisilta sekä muulta tapaiseltani avautumiselta tällä kertaa. Lepo!

 

 

 

POLKA MENEE – PERSTAI TULEE!