Kertokaahan, miksi aina perjantait menevät minulla pieleen? Karman laki? Murphyn tai jonkun muun? Aina, joka ikinen perstai tapahtuu jotakin odottamatonta. Eilen taas... mistäkähän aloittaisi vali-valin, että joku pääsee taas kommaamaan.

 

Ensiksikin aamutakso oli toista päiväänsä ajossa eikä tietenkään löytänyt meille kotopihaan. Kuulin auton vaan en nähnyt. Sitten kuului crash-räks-poks-griiiih ja auto kääntyi toisen talon parkkipaikan ja kävelytien kautta pihaan. Toi sitten samalla tullessaan osan vasta rakettua pensaiden suoja-aitausta. Pari yli metristä nauloin varustettua laudanpätkää sekä kulmatolpan. Ne olivat jääneet vekkulisti kiinni auton sivuaskelmiin. Kuni niittokone hän saapui runsaasti myöhässä päristen paikalle. Paluu eli nouto Rismasta oli taas päin hemmettiä. Kuskille oli ilmottu, että minut noudetaan XXXkujan kautta Risman edestä =O No eihän Risman edessä tai edes lähellä sen nimistä kujaa ole ja nimikin oli kirjoitettu väärin (vahvistuksessa kaikki oli kyllä oikein). Kuski soitti minulle ja kerroin, että odotan täällä torilla, kaupan edessä. Hyvin tyly kaveri, löi puhelimen kiinni ja autossa yritti selittää, että kaikki laitetaan kuskin viaksi. Sanoin, että ei toki, ei tällä kertaa. Stadin kyyti saa nauttia niistä mädistä hedelmistä eli siellä joku on lyhentänyt  ja muokannut erikivasti tilaustani... Kuitenkin hän kielsi minua neuvomasta ja ajoi navin mukaan (ja ajoi tietysti väärin sekä suuttui, kun korjasin). Että se taksorintamalta *huokaus*.

 

Kirjastossa taas meni melkein puoli tuntia, kun eräs leidi ei osannut kirjoittaa nimeä Wyatt oikein *isompi huokaus* eikä kirjaa löytynyt. Toinen taas asioi pariskunnan kanssa, jolla oli mukanaan omat ja kaikkien lastensa kirjastokortit ja halusivat tietää, mitä oli lainassa, paljonko maksettavaa, mitä varauksissa jne. Tämähän sitten kesti. Ei siinä mitään, mutta kun lopuksi kävi ilmi, että heillä on netti käytössä ja HelMet – argh, olisivat paaaaljon helpommin ja kätevämmin ihan itse voineet tarkistaa kaiken kotona ja sitten tehdä reissun kirjastoon. No, tämä poisti sitten minulta taas aikaa niin, että muutamat ostokset jäivät tekemättä. En ymmärrä; netti on sitä varten, että kirjastoasiat voi tosiaan hoitaa sitä kautta!

 

Nooh, eikä tässä vielä kaikki. Kaupoista sain melkein kaiken mitä halusin, siis melkein. Jotakin on aina, mitä ei ole hyllyissä juuri sillä kertaa. Asialle ei voi mitään, silloin ollaan siis ilman. Onneksi sain kohtuuhyviä vihanneksia. Jos käytän suurimman osan nyt viikonloppuna ruokaan ja vaikka pakastan osan valmiista appeesta, selviän kyllä näillä. On myös tomangeja ja kurkkua, toki. Porganaa, saladoa, paprikaa, sipulia ja purjoa – nämä kaikki kestävät kyllä viikon säilytyksen.

 

Mutta kotona oli taas yllätystä kerrakseen. Prleen Sir Vampyyrikissa oli juuri vähän ennen tuloani vääntänyt sänkyyn paikalleni kuset sekä sen viereen kunnon paskat! Haju oli uskomaton ja tuotokset aivan tuoreita. Just, akka ei tule ajoissa kotiin ja kosto on siis sulokas (tai tässä tapauksessa ulokas), yäks. Ei muuta kuin murinakone heti pyörimään ja räppänät auki. Paha vaan, matalapaineella ei tuuletuskaan tahdo pelittää ja tuntuu kuin paska aina vaan haisisi. Onkohan se jo pinttyneempi haju kuin tupakka? Milloin kielletään muuten paskominen kotona? Ja kissan paskominen laatikkoon kotona? Kun tupakointiakin kotona aiotaan mukamas rajoittaa. Kyllä kissanpaska pahemmalle haisee, prle!

 

No, siinä tulikin eilinen, melkein. Varastolla lievästi kiiruisaa, vanhojen asioiden tsekkausta harjoittelijan jäljiltä eli oli pakko tarkastaa sekä asiakirjat että koneelle tehdyt merkinnät kuukauden ajalta eräiden hommien osalta. Palkkiona kakkukaffet, koska suuri osa väestä jää kohtapian lomalle. Kakku oli hyvää, raikasta ja marjaisaa, ei liian makeaa, njam. Sain myös pikakatsauksen potkupallokilapiluihin. Ilmoitin välittömästi kannattavani Pohjois-Koreaa. Sain hitaita katseita ,D

 

Toivottavasti tänä aamuna saa vielä nukkua pikkisen ennen Belgarionin tuloa. En saanut enää aamuyöstä unta, kun kivut olivat niin pahoja, tosi rätväköitä. Mikään asento ei toiminut. Pakko nousta, kaffetta ja leipää. Tällä kertaa poikkeuksellisesti Serkkujen ciabattaa (!), joka on muuten äärihyvää. Pakkauksessa on kaksi pientä leipää ja ovat tosi herkkua. Pakkasesta löytyi yksi, sulatin sen ihan taiteen sääntöjen mukaan eli otin jo illalla tuohon ja nyt se oli supituore. En yleensä syö vaaleaa leipää, mutta tämä on se poikkeus – aivan loistava maku ja koostumus. Kokokin on sopiva, ei liian iso eikä pieni, njam. Päälle chili-rahka -levitettä, juustova, Pöltsamaan sinappia hipaisu sekä iso, kypsä tomangi ohuina siivuina ja jokunen basilikan lehti riivittynä. Tästä ei viikonlopun aamupala kyllä parane!

 

Minä kun en halua sokeritonta sokeria kofeiinittomaan kahviin. Enkä sen kanssa gluteenitonta / hiilihydraatitonta paahtoleipää, jonka päällä on rasvatonta rasvaa, lihatonta metwurstia ja maidotonta juustoa. Kaiken kruunaa sokeriton, rasvaton ja mauton keksi. Kunhan tuli mieleen...

 

Ja taas täytyy kehua Serkkuja; on muuten aika mukavaa huomata, että virolaisissa tarpeissa harvemmin on lisäaineita. Hillon koostumuskin alkaa: marjoja, marjamehua jne. Samoin nektarit ym. sisältävät oikeita hedelmiä ja mehuja, yleensä lisäaineena on vain askorbiinihappo. Suurin osa adjikasta ym. purkkitavarasta on samanlaista – tuoretta ja ilman E-lisukkeita. Myös magarat ym. lihatuotteet näyttävät ainakin olevan pääasiassa oikeaa lihaa (täytyy aina katsastaa kaikkea uutta). Leipä on leipää; ruisjauhoja, vehnäjauhoja, hiivaa, vettä, suolaa... Tämä tykkää siitäkin syystä käydä ao. kaupassa. Toki sieltäkin poikkeuksia löytyy, mutta noin pääasiassa vähemmän käsiteltyjä elintarvikkeita kuin SS- tai Koo-marketeissa saati sitten Liiterissä. Osa Liiterin saksalaisvalmisteista on tehty säilymään vuosia, argh. Minulle kun riittää hyvin viikko ,D

 

Mutta nyt olen nukkunut jo parit uusiounet ja aion jatkaa samaan malliin!

LISÄÄ UUSIOUNIA JA PÄIKKÄREITÄ, ZIITOS!