Vieläkin vaan väsyttää – olen jo juonut kahdet aamukaffet ja mennyt kerran uudestaan nukkumaan... Univelkaa ilmeisesti edelleen. Tai sitten matalapainetta, en tiedä. Ei huvittaisi tehdäkään mitään, mutta pakkohan se on.

 

Eilinen meni kyllä täysin nukkuessa; nukuin parit aamu-unet, pitkät päivätirsat ja ns. normiyöunet. Ja välillä olin vain väsynyt, ruuan jälkeenkin pilkin kirjan kanssa soffalla. Onneksi Belgarionille voi suoraan sanoa, että väsyttää. Hän sai kuitenkin hyvän lounaan ja jälkkärit, vastikkeeksi haki viikon kuivuneet matot osin varastoon ja osin käyttöön. Nyt olisi parvekekin kunnossa, vähän vihreää vielä puuttuu.

 

Unien välillä pyöritin koneellisen pyykkiä ja laitoin ruuat. Eipä siinä muuta ehtinytkään. Ei taida ehtiä tänäänkään, tosin olisi vähän enemmän tekemistä. Sunnuntai-ahi aikoo taas iskeä ja ketuttaa. Viikonloput ovat liian lyhyitä säryistä ja väsytyksestä toipumiseen. Ensi viikolla on aika reumatologille, tod.näk. turhaan sekin. Mutta mennään, kun talo maksaa...

 

Niin, tästä unetuksesta vielä, ei ole tarvinnut lisämömelöitä eikä mitään. Ilmeisesti parin viikon kuuri unettomuutta tuo jo lievää pakkounen tarvetta. Silti tämä on melkoisen epämiellyttävää ja mieluummin nukkuisin yöt kunnolla!

 

Päivitys ei siis tänäänkään juhli millään asialla. On niin paljon pikkuhommia tehtävänä, että on syytä aloittaa hissukseen tekelehtiminen, jos vaikka päiväunetkin saisi vielä nukuttua.

 

UNINEN WELHOTAR JATKAA TAAS HUOMENNA