Jäykkis, kipeä ja väsy – kuten aina, nyt äärirajoilla. Olen kai yön aikana nukuskellut eli torkahdellut noin tunnin verran. Loistavaa ja mukavaa elämää! Käykö kateeksi, kun tässä kehuskelen?

Eilinen meni yllättäen tosi touhun ja työn merkeissä. Ei siinä mitään, saatiin jotakin aikaiseksikin. Tuli nimittäin jaettua myös osa Kummisedän jäämistöstä, joka päätyi minulle. Eli mikro (sekä uuni että kone ,D), leivänpaahdin (tuo kipinöi, joten uusi onkin paikallaan) sekä vaatteet, joita Hörhö jo ehtikin tiedustaa. Kengät menevät Belgarionille, samoin jotakin muutakin pientä. Kirjoja, lehtiä ja semmoista muistoksi. Osa omia tavaroitani myös tuli sieltä takaisin. Meidän muutamat kipot ja kapot, tavarat ym. olivat yhteisiä... Vähän roudaamista siis normireissun perään.

Ja että oikein olisin päässyt Belgarionia kiduttamaan hänen kesänsä alkajaisiksi; parveke tuli pestyä, verhot ripustettua ja matto sekä soffanpäällinen vaihdettua. Lomani aikana ilmeisesti seuraavat hirmuiset pyykkitalkoot – Kummisedän vaatteet on kuitenkin syytä kaikki käyttää pesukoneen läpi. Meille on taas kertynyt myös kummasti mattopyykkiä *tuijottaa syyttävästi nelijalkaista*. Ehkä tästä selvitään. Vielä on parveke kalustamatta, kukat jäivät laittamatta – minulta hyytyi kertakaikkiaan jaksu. Olen nyt kolme päivää ollut liikkeellä ja koivet sanoivat sopimuksensa irti iltapäivällä. Lisälääkitystä ja makuulle. Tuo ilmakaan kun ei parhain mahdollinen ollut. Välillä satoi kuin kraanat olisi avattu, välillä aurinkokin näyttäytyi.

Nyt on kuitenkin raikkaamman ja valoisamman oloista huushollissa ja se on aina kivaa, ainakin kissalle. Kukas muu näitä katselisi! Vincent, nyt saat luvan olla iloinen. Sinun takiasi kaikki tämä.

Tofuwokkini onnistui vaihteeksi aivan äärihyvin, maistui herkulle ,D Ahdoimme kitusiimme molemmat isot annokset. Väliajalla kahvia ja pullaa, tietysti. Belgarion sai myös mukaansa tofua ja lupauksen mausteista heti, jos omat pikkupurkit tyhjenevät. Siksi ostankin isompia pusseja, jaamme ne kahdestaan ja hän saa aina osansa, sen pienemmän. Muuten ei siis erikoista, enempi touhu-touhua tällä kertaa. Ei kirjasto eivätkä kaupat tarjonneet mitään ylläreitä, normielolla mennään. Vihanneksia ja fisua runsain määrin, kissalle kaikkea mahdollista. Oikea suunta, ainakin joidenkin mielestä *katsoo jälleen terävästi nelijalkaista*. Ostin jopa jauhelihaa ja pakastin sen karvatakamusta varten annospaloihin. Itsellä pakkaseen meni vain orientaalivihannessekoitusta. Vihannestsioski sentään armahti ja tarjosi jälleen isoja paprikoita pussillisen 1 juurolla sekä parsakaalia reilun köntsän samoin 1 juurolla – ostin molemmat sekä salaattia ja kurkkua, porganaa ja sipulia on kotona. Eväitä varten lähinnä. Pitää sitä jotakin tuorettakin sentään olla, parsakaalista teen osasta tänään muhennosta tofun lopun kaveriksi, osa menee piirakan päällisen sekaan, njam jo etukäteen. Uusia Vii Voanista ostettuja maustekastikkeitakin piti kokeilla ja ne olivat kohdallansa eli mustapippurikastike purkissa, oikein tujua ja hyvää (Risma ei enää myy sitä Santa Marian tuotetta ja parempihan se näin on) sekä sellaista tomaatti-chilitahnaa, yleismähnää vaikka voileivälle (varmaan tarkoitettu esim. grillaukseen, mutta minä kun en grillaa), siihen se ainakin sopi eli seesamnäkkärille kurkkuviipaleiden alle.

Kokeilin äsken leivänpaahdinta ja kunnossa on. Mehän aikanaan ostimme samaa merkkiä olevat tuotteet. Omani vain sai jonkinlaisen oikarin ja on temmeltänyt tuossa jo jonkun kuukauden siniset lieskat lyöden aina leipien pompahtaessa esiin. Nyt on siis turvallinen paahdin, muahahhahaah! Riivoin mömelöitä kaksin käsin eli normiannoksen sekä nuo kaksi paahdettua ruisleipää ja erittäin vaffaa kaffetta. Jos näiden jälkeen ei uni tule, jo on ihme. Yleensä nimittäin tulee, kunhan saan päivityksen framille.

Ulkona on taas hiljaista ja pimeää, kapakasta palaillaan...

-----------------------------------------

Puuuurrrrrrrviska, kaiffat! No juu, on kissieloo nyt, kyll on. Mä oon saanu jauhist ison biiti ja kaikkee heekkuu ja noi toi erilaisii muanii viäl viikoksi, jesh. Hyvin koulutettu orja on oikeesti iso ilo. Ja Poika on kilti ja kiva, juu. Paitsi ett ne laitto mein kaikki jutut ensi sekasi, sitt pesi haisuaineell ja sillee. Mutt nyt on puhas isomatto ja sill onkii kiva kiärii. Sopivan karhee seläll, tsihih, tarttuu kaavatkii hyvi! Poja viakuss mä eile sitt istuinki, ku noi maltto istuu. Karmee meno tääll oli pääällänsä. Mua ei otettu mukaa, vaiks mä haiston ett ne kävi jossai ja toi uusii vanhoi taravoi. Ei kyll mitää jännää. Paitti toi mikrotin, se on piänempi ku entine. Juu, se on sitävarte, ett mami sulattelee mull fisui ku on jääss ja muut jääsafkaa. Ei se sitä muuhu kummiskaa tarvii. Tänää toi vois laittaa jotai kivaa safkaa, vaiks fisuliinist. Tehköö vaiks sitt taas saladoo, jos mä saan mun osuude ekaks, tai soppaa tai jotai. Mutt mä kans, hei mä! MÄ! Aha, jotai uusii nappuloitaki oli tarjoll, juu hyvei neki o. Kuha ei pelkästää niit tarjota. Toi alko taas puhuu elukkalääkärist, niinku tarkastuksest. Eikä oo viälä semmone aika, ei varpisti oo. Myähemmi sitte! Tulee just muute semmone vuasipäivä, ku mä oon ollu taloss jo pitkää. Mä en muista kuin pitkää, mutt monta vuatta. Mamiiih, pidetääks me bileet? Se sano, ett se ei viälä tiädä. Ne osuu muute sen loman ajaks. Voi olla sitt, ett onki toooooosi bileet, tsihih >o< Täss mä otan suulist taas ulkon, mun koritualis!

 

Kliffaa söndaagii kaikill kavruill ja vaihteeks orjilkii, ne ku joutuu huamenn duunii!

 -----------------------------------------

Vincent, mukava, että muistat töissäkäyviäkin orjia...

Päivän slogan: En minä paljoa pyydä, sitä vähääkään en saa. Ei ihme, jos katkeruus yllättää!

Päivän biisi: Rakkauden haudalla

Luettua: Håkan Nessner – Tapaus G, murha menneisyydestä. Van Veeteren joutuu palaamaan vuosien takaiseen menneisyyteen monessa suhteessa ja asiassa, myös Kaarlbringeniin. Rikostarinana tämä on ovela, erikoisempi juttu ja Nesserin parhaita kirjoja. En siis paljasta sen enempää, lukekaa itse. Welhotar suosittaa. Outi Pakkanen – yhteisnide, jossa ensimmäiset julkaistut kirjat Murhan jälkeen mainoskatko, Maanantaihin on paljon matkaa ja Kiinalainen aamutakki . Helppolukuista, simppeliä perus-Pakkasta. Näissä kirjoissa tuleekin esiteltyä lähes kaikki myöhempien kirjojen tärkeimmät henkilöt jo alustavasti. Sikäli mukavaa, että näitä kirjoja ei enää juuri ole saatavissa eli yhteisnide puolustaa kyllä paikkaansa. Pakkasen parhaille kavereille, itselle välipalaluettavaa.

 

 

PUHKI, RÄTTI, POIKKI! 

 

PS: Jos joku olisi vailla täysin toimivaa, mutta vanhempaa ja hiukan nykyisiä malleja isompaa mikroaaltouunia sekä läppäriä, jossa on suht vähän muistia, mutta toimii hyvin vaikka kakkoskoneena - ottakaa yhteyttä!