Heh, heräsin erittäin levottomasti nukutun ns. yön jälkeen tuossa klo 2 aikoihin. Sitä ennen olin hereillä jo monta kertaa. Onko tämä jokin viikonloppusyndrooma? Että kun saisi nukkua, ei nukuta – täh? Tämä ei tykkää, ei yhtään. Menen kohta takaisin aamu-unille, vaikka väkisin nukkumaan. Kun kerran on lupa ja aikaa. Toisaalta, heräsin jonkun kohdan kolotukseen vähän väliä, että sekään ei ole kiva. Käännyin, toista paikkaa alkoi särkeä jne. No, saapahan edes liikuntaa siinä. Ei kuitenkaan sitä kunnon unta! Luulen, että nykyisin kunnon unen takaisi vain sellainen reippaan kännin riivonta – sen jälkeen taatusti nukkuisi. En jaksaisi kokeilla. Vieläkin on vähän ontto olo...
Varastolla pitää pienen pientä kiirusta. Jätin ma-aamuksi pienen pinon odottamaan toimenpiteitä. On mukavampi aloittaa viikko kevyesti työllä kuin haahuilemalla. Pitäisi varmaan Hakikseenkin ensi viikolla, jos huvituttaa. Ei nyt ole huvituttanut oikein mikään. Ylitunteja on töissä melkoisen reippaasti ja ne pitäisi kyllä käyttää äkkiä pois. Muistaakseni juuri ensi viikon aikana, ettei taas tule tehtyä isoa lahjoitusta talolle. Hmph! Talo vieköön työni, mutta ei ansaitsemaani vapaata (jonka se tekee neljän viikon välein, ellen itse huolehdi asiasta).
Kävin hätäisesti eilen Serkuissa ennen takson tuloa; hain saladoa, adjikaa, kurkkuja, jugurttia ja kuivattuja sekohetelmiä. Koko lasti öpaut 10 juuroa, ei paha. Purkit ovat nimittäin isoja ,D Hetelmät nyt maksavat joka puolella sen pari euroa ja enemmänkin, tuolla 1.95, kuivattuja mansikoita ja muita marjoja ja hedelmiä – aika omalaatuinen sekoitus, mutta Belgarion pitää niistä. Mieluummin niitä kuin karkkia tai suklaata. Ei, en ole suklaalakossa, minulla on tuossa pöydällä suklaata. Ollut joulusta asti pari levyä. On näköjään vieläkin ,D Ei vain ole nyt maistunut, kun on muutenkin kehno olo. Eilen sain alas soijajugurttia, se tuntui aika hyvältä.... siksi hain Serkuistakin sitä basiliskojugurttia. Se on myös kivan lempeän oloista ja hyvää eli söin koko purkillisen illan mittaan hiljallensa.
Ähh, lauantai ja roudauspäivä. Eihän siinä mitään vikaa ole, mutta kun ei huvittaisi lähteä mihinkään. Pakko se on kuitenkin sen verran jaksuilla. Kirjoja on jokunen ja lisää on etsittävä hyllyistä. Lisäksi taas viikoksi muonaa. Pakkasessa on tofua ja tipua, vihanneksia pitää hakea tsioskista kassillinen. Tiedän jo, mitä olen tekemässä ainakin pariksi päiväksi. Jos vaan tsioskilta löytyy appeet ja kaupasta muut. En minä paljoa tarvitse, mutta kun olen kronkeli eli kaikki ei käy ,D Pakko käydä kahdessa ruokakaupassa ja kioskissa vielä sen lisäksi. Ja vielä pitää muistissa, onko jotakin tarjouksessa – sellaista mitä muutenkin ostaisi tai voisi pakastaa.
Oletteko te muut huomanneet erään oudon asian, jos kauppa nimittäin laputtaa 50 %:n alella näitä viimeinen myyntipäivä –tavaroitaan? Koskaan ei ole ollut puoleen hintaan juustoa, harvinaisempia vihanneksia, kalaa (esim. kylmäsavulohta), tuorepastaa... nämä nyt tulivat äkkiä mieleen. Aina vain valmisruokia ja salaatteja, pizzaa ja makkaroita, toisinaan jauhista ja tipua. Joskus ja ääriharvoin leipää ja maitoa sekä maitotuotteita. Muita ei. Ei sitten mitenkään. Minä vaan ihmettelen, miksi ei? Jos joku oikeasti tietää, voisi ystävällisesti valaista meikäläistäkin. Ei niitä nimittäin näy myöskään kauppojen roskiksissa, kertoo Malmin Valinta!
Tottakai minulla on Belgarionin kanssa rehvit kirjaston edessä, hän toimii kantoapuna ja saa käydä myös apteekissa. Allegrialääkkeet ovat loppu, pahus... unohdin ne viime viikonloppuna! Lisäksi voisi, jos ehtisi, vähän vilaista muitakin kauppoja, vaikka alet eivät niin kiinnosta. En tarvitse erityisemmin mitään, mutta kuitenkin... kirjakauppa *kuolaa*.... Ostin tuossa pari kirjaa jo, netin kautta, puoleen hintaan nekin. Taattua tavaraa eli Vuorista ja Bukowskia, puuttuvia osia kokoelmaani. Hinta & laatu siis kohdallansa, ei edes postituskuluja! Nyt vain odottelen rauhassa, toisaalta, siinähän on ensi viikolla luettavaa, joo! Belgarionille ajattelin tehdä jonkinlaisen savukalasaalatin kaikilla herkuilla. Vaihteeksi nimittäin, epäilen hänen kyllästyneen tofuun ja tipuun. Savukala on hyvä ja varma valinta. Siihen kun kylkeen änkeää salaattia ja vihannekseja mitä löytyy, päälle koristeeksi muutama jömmakatkis ja heiluttelee päälle sitruunamehua, avot, hyvää tulee. Jos vielä tökkäisi uuniin pari patonkia, jömmasellaista, tietty... No, täytyy katsoa, mitä kaupoissa on tarjolla! Lauantaisin on vain kiva syödä paremmin kuin viikolla. Lauantai on viikon paras päivä muutenkin. Sunnuntaina alkaa jo iskeä ahi ja vali ja ruokaakin on pakko tehdä eväksiä ajatellen. Toisaalta, eipä ole oikein ollut nälkä tällä viikolla (mikä tietysti on hyvä, muahahahaah). Koko ajan sellainen lievästi etova olo... hiukan parempi ehkä nyt, mutta niin se on ollut joka aamu. Ans kattoo, toivottavasti se tästä paranee – ei nimittäin ole ollut kovin mukavaa.
Hrrr, ulkona on taas kylmä, tämä ei tykkää. Menen peiton alle lämmittelemään... Ähhh, makoilin ja näin taas painijaisunen, jossa minua kiusattiin. Ei kiva!
--------------------------------------
Purrrrrrrrrrrve, kaiffat! Mä ton joutusin taas herättää, niinko seuraks. Mä oon saanu kaikkee jo aamull, mutt sitt toi pönki iha upoksii sänkyy. Sen miälest on galsa. Joo, nii onki, mäki makoilen patteri pääll. Mutt silti mä tarviin seuraa ja mä tahdon tohon sänkyy! Ja sitt mä vaan haluun muistuttaa, ett kaupast mulle muanaa. Ei naksui, mutt muit muanii ja tarpeeks. Ja hyvei. Ja lihaa ja fisuu ja kaikkee. Mulle-mulle-mulle! Mä oon kerta tärkee kissi. Kuka muu tost hualehtis, ett se nousee ylös ja pyykkää ain välill kaikki sänkyvaatteet ja semmost. Kissin se tarvii pitää hualt kaikest *huoh* ja olla sitt viäl iha tavalline kissi sen lisäks. On tiätteks te aikastas rankkaa. Mull on niiku hirveest vastuut ja tekemist, ku pitää vahtii orjaa. Nytki se märisi, ett miks pitää muka nousta, ku ei oo mikää hätä. No just siks, ett mä pääsen siihe unkoill. Ei se käy, ett orja goisii ja kissi on hereill, ei yhtää ollenkaa. Kissi voi nukkuu millo haluu, orja sillo ku kissill sopii! Tämmöse fotonki se repäs toss aamull....
Kliffaa löördaagii ja vapaat kaikill – pitäkää heekuistanne hualta!
--------------------------------
Vincent, tuskin kukaan tarvitsee siihen erikseen mainintaa...
Päivän slogan: Minä olen hyväntahtoinen. Maailma se on muuttunut pahantahtoiseksi!
Päivän biisi: The Midnight Special
Luettua: Lasse Lehtinen – Siivetönnä en voi lentää, romaani jälleenrakennuksen ajalta, sotien jälkeisestä Suomesta. Toivo on kirvesmies ja nai Merin, ruotsinsuomalaisen suvun vesan. Toivolla on kuitenkin rajusti kunnianhimoa ja lopulta hänestä tulee urakoitsija. Meri taas kasvattaa lapset ja valmistuu maisteriksi ja aloittaa opettajan tehtävät. Rankkoja aikoja kuvataan välillä poliittisten kähmintöjen ja kirjeiden muodossa, samoin yhteiskunnallista ja poliittista muutosta. Ihan luettava opus, ei mitenkään merkittävä ja parempaakin aikakauden kuvausta olen lukenut. Mutta menettelee, tällä kertaa kun muuta ei ole. Ei kuitenkaan ansaitse suurempaa huomiota täälläpäin. Saara Kesävuori – Hyvä isä , Helena kuulee isänsä sairastavan Alzheimerin tautia ja järkyttyy. Hän alkaa muistella lapsuuttaan ja nuoruuttaan isän kanssa, äitiä hän ei muista, koska tämä kuoli hänen ollessaan lapsi. Isä on ollut hänelle kaikki, antanut ajatuksiaan ja aikaansa. Kuukausien aikana Helena muistelee omaa elämäänsä ja nuoruuttaan, selvittelee isänsä mielen kulkua ja yhdistelee asioita, ottaa selvää itsestään ja lapsistaan. Isälle ovat edelleenkin tärkeitä Norma Jean (ei, ei Marilyn), auto ja moottoripyörä, vielä lähes kuolinvuoteellakin. Helena taas näkee melkein kaiken elokuvien kautta sekä muistaa asiat niiden elvyttämänä. Luettava opus kaikkinensa, melkein voisin suositella. Hiukan sotkuista ja hypähtelevää kerrontaa, mutta muuten voisin lukea myöhemmin jopa uudestaan.
VAPAATA - JA UNTA?
Kommentit