On muuten kaunis aamu, kello on kohta neljä! Oikein kauniita vaaleanpunaisen ja sinisen sävyjä tuolla... enteilee kai lämmintä, leppoisaa päivää. Saisi ollakin, ziitosta vaan. Lähdemme aamusta Belgarionin kanssa normiretkelle kirjastoon, apteekkiin ja kauppoihin. Varastoja on todellakin täydennettävä.

Lupasin kuitenkin rapon eilisistä ostoksista uudessa Eestin Herkut –kaupassa. Osoite on siis Ratapihantie 9, Pasilan asemaa melkein vastapäätä.

Näyttää siltä, että ihan vieläkään ei kaikkia toimituksia ole tullut. Miehet purkivat jatkuvasti uusia purkkeja ja pussukoita esiin... Huomattavan paljon oli kuitenkin jo tavaraa tarjolla. Kerrottakoon ihan ensiksi, että takaseinällä on pieni pakkanen täynnä erilaisia pelmenejä, njam. En nyt ostanut, koska oli hemmetin kuuma ja töissä ei ole pakastinta! Ne on joskus käytävä hakemassa töiden jälkeen. Oli erikokoisia ja –näköisiä pussukoita, tarkistakaa venäänkielen taitonne tai kysykää käännöstä, tuotteita ei oltu vielä edes ehditty hinta- tai tuotelaputtaa. Sitten... lihapuolella kylmätiskissä löytyy erilaisia makkaroita, mm. villisika- ja hirvimetsua. Harrastajat tietänevät, että ne ovat aika vaffan makuisia. Itse en oikein villisiasta ainakaan takavuosina pitänyt, en kyllä osaa muutoinkaan kauheasti arvostella näitä tuotteita. Öllesikarit ovat kyllä hyviä! Kalatiskiltä suosittelen perinteistä silliä sipuleineen ja porkkanoineen. Se on hyvää! Ei liian suolaista, kuten purkkisillit aina. Tämä on siis semmoista kotitekoisen makuista silliä, tosi hyvää uusien perunoiden kanssa. Näkyi siellä olevan jotakin leväjuttua, jonka funktiosta en ole selvillä. Juustoa löytyy myös, sinihallitus on vähäsuolaisempaa kuin koto-Aura ja parempaa. Savujuustoa tietysti myös. Ottaa päähän, että täälläkin on nyt näitä valmiita viipaleita jne. No, edistystähän se on olevinaan. Minä kun olen tottunut ostamaan etelänaapurissa ruokani hallista ja pikkukaupoista, yleensä. Rahkaa, smetanaa, kefiiriä ym. on eri plaatuja tarjolla ihan valittavaksi asti. Smetanakin on sitä oikeaa, juoksevaa, eikä mitään tönkköä (sitä kun länttää pelmenien päälle, avot). Lisäksi sitten kakut ja leivokset ovat vielä kylmätiskeissä. Erittäin hyvän näköisiä (juu, ja makuisia kans, Welhotar todistaa!).

Hilloja ja mehuja on hyvä valikoima. Etenkin kirsikat, tyrnimarjahillo ja –mehu ovat kohdallansa, samoin mustaviinimarjamehu, joka on saman hintaista kuin muutkin tavismehut (muistakaa talven varalle). Ryynejä ym. kuivatuotetta löytyy sitten kaikille; tattaria, hirssiä, ohraa, riisiä, hirssihiutaleita (joku niitä joskus etsi), tattarimakarooneja jne. Tarjonta on laaja ja melkoisen kohtuuhintainen, minun mielestäni siis. Säilykkeitä on joka lähtöön, erilaisia kaloja ja mm. riistaa (ainakin hirveä). Vihannessäilykkeitä on tosi paljon, salaatteja ym. Erityisesti minua ilahduttivat SIENET, sieniä eri muodoissa; sekasieniä, tatteja, kanttarelleja, suolattuna tai marinoituna, useaa eri plaatua! Hapankaali löytyy kylmätiskiltä. Borssia ja seljankaa eri variaatioina. Soijaa löytyi lisäksi parina valmisruokana eli purkissa soijasuikuloita tomaattisössössä, tuoksuu hurjan hyvälle. Taidamme syödä sen tänään pois. Lisäksi oli sellaista karkeampaa mättöä mausteliemessä, joka näytti myös hyvältä. Kurkkuja ja erilaisia vihannessalaatteja on myös runsaasti. Karkkia, keksejä, suklaita jne. löytyy myös liiankin paljon.

Yksi asia ei ole muuttunut: käytössä on paljon lasipurkkeja! Muistakaa kierrätys, jooko?

Suosittelen varaamaan aikaa kauppaan tutustumista varten. Minulla meni puoli tuntia, enkä ehtinyt läheskään kaikkea järkevää tsekata. Lisäksi kun tekstit purkeissa ovat niin kirotun pienellä, on pakko tiirata tarkkaan, mitä ostaa. Muista ottaa ne keleen lukulasit mukaan! Ja rahaa – kyllä tuolla saa menemään enemmän, kuin alunperin oli tarkoitus!

Welhottaren ostokset eilen, tässä siis kuva:

1602339.jpg

Vasemmalta ylhäältä lähtien ensiksi
- n. 900 g ”itämaista” vihannessalaattia, hinta 1,95
- päärynämehu (siis lantattava) 1,45
- marinoidut sekasienet n. 600 g purkki 1,95
- soijasuikaleet tomaatissa n. 500 g 2,80
- alarivissä vasemmalta ensin 1 kg tattaria 1,65
- suklaakeksejä (päältä rapeita, sisältä pehmeitä, kuin sokerikakkutaikinaa,
  ei kovin suklaista) 80 c
- sinihomejuustoa 1,60
- kananmaksapatee 1,40
- Kohuke-patukat 50 c kappale (näitä pitäisi säilyttää sitten jääkaapissa)

Valinnat voivat vähän ihmetyttää, mutta nostalgia nosti pientä kaunista päätään. Elimme yhden kesän Öismäessä lähes kokonaan päärynämehulla, kananmaksapateella ja kekseillä. Ne olivat Belgarionin suosikkeja tuolloin alle kouluikäisenä. Kaikkia tuolloisia herkkuja ei ollut tarjolla, mutta näitä halusin ehdottomasti tuoda maistille ,D Asuimme ystävän luona ja lähikaupasta haettiin evästä päivittäin. Keskustassa käytiin sitten viihdyttämässä itseämme kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissa paikoissa. Kerran päivässä kävimme syömässä jotakin soppaa tms. edukasta. Rahaa ei paljoa ollut tuolloinkaan, mutta meillä oli oikein mukava kesä. Illat istuimme järven rannalla olusilla tai grillaamassa, pelaamassa korttia ja juttelemassa ihmisten kanssa. Eipä siihen paljon lisähupia tarvittu.

Tämä aamurapo nyt siis pelkästään ruuasta ja ihan vain tiedoksi asiaa udelleille. Jos haluatte lisätietoja, laittakaa kommenttia. Käykää ihmeessä myös kaupassa! Kassaleidi on oikein mukava ja palveleva ;D Tapasin kaupassa myös vanhan rouvan, joka on vuonna kivi & keppi muuttanut Suomeen. Hän kuljeskeli myös etsiskellen itselleen herkkuja mm. leipää, johon oli tottunut. Sitäkin oli. Juteltiin sitten siinä. Hän kertoi jo melkein unohtaneensa eestin kielenkin, kun mies ja lapset ovat suomenkielisiä kokonaan. Hänkin puhui sekaisin eestiä ja suomea, samoin minä, siis yritin kovasti muistaa. Rouva oli kovin iloinen tämän kaupan löytämisestä ja lupasi myös tulla vakituiseksi asiakkaaksi. Yhdessä siinä katseltiin leivoksia ja todettiin, että kovin ovat isoissa paketeissa meidänlaisillemme pienille ihmisille *kikatusta* ,D (Hänkään ei ollut mallia xxs). Hän osti sitten samaa salaattia kuin minä, lisäksi tummaa leipää ja Pöltsamaan sinappia (joita oli kuulema kovasti kaivannut). Harmitteli vain rahojensa vähyyttä ja uhkasi myös tulla uudestaan heti kun jaksaa kävellä kaupalle asti. Mukava vanha rouva, jolla juttua riitti. Vähän naureskeli siinä minunkin ostoksiani, mutta kun kerroin, niin ymmärsi hyvinkin.

Tässä siis aamurapo tällä kertaa. Vincent nukkuu, minä en ole nukkunut edes yöllä. Taidan mennä yrittämään lisäunta.

Ehkä ns. normirapoa myöhemmin tänään – jos jaksan. Viimeistään huomenna aamulla!

                                         
265380.jpg
               
                                 RUOKAA ON OLTAVA - LAUANTAINAKIN!