Särkee. Särkee oikein kovasti! Se eilinen matkailu ei avartanut kuin kukkaroa. Mennen-tullen oli kimppakyyti, mennessä ihan asiallinen eli olimme jopa etuajassa ja Hakiksessa jäi hyvin aikaa toimittaa kaikki asiat. Palatessa tehtiin varsinanen sight seeing eli auto oli täpötäynnä, 4 normipaikkaa ja pyörätuoliasiakas. Tämä kiertely takasi vaihteeksi sen, että ajankäyttölaskelma täällä päässä meni pipariksi. Oli pakko soittaa HMPK:lle ja myöhäistää hakuaikaa. Onnistui kuitenkin ja asia järjestyi nätisti. Eli kaikki toimi kyllä. Harmi, että kukaan ei ymmärrä Iisalmessa sitä, että jos kimppakyyti tulee (siis sitähän ei etukäteen asiakas tiedä), se aiheuttaa aikataulumuutoksia eli en olisi nyt ehtinyt kuin kirjastoon, jos olisin noudattanut aikaisempaa tilausta. On kai turha toivoa, että he olisivat kysyneet tai ilmoittaneet asiasta. Ilmeisesti minun olisi pitänyt lisätä tilaukseen sekä perilläoloaikaminimit Hakiksessa että Malmilla. Ajatelkaa millaista on suunnitella aikataulunsa lähes minuutilleen eli se ei salli poikkeamia! Ihan pikku kysymys vaan teille – kuka teistä suunnittelee ostosreissunsa ja kulkemisensa minuutin päälle lähtiessään vaikka vain kauppoihin? Suunnitteletteko te, että ok, lähden klo 9.12, olen Hakiksessa viimeistään klo 10, josta minä lähden klo 11.16 Malmille Kumpulan ja Ågelin kautta? Malmilla olen klo 11.58 ja takaisin pitäisi lähteä 12.29, eipäs, lähdenkin vasta 12.56. Tällaista on elämä, oikeasti ;D
<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />
Särky iski täpöllä koipiin sen vuoksi, että kävelyä tuli tuplasti normiroudaukseen verrattuna. Ensin kotiin tullessa koipia vain väsytti. Hetken levon jälkeen se sitten alkoi. Eli askeltaessa järjetön kipu. Tein siinä jämistä ruokaa, söimme ja juttelimme. Kummisetä lähti kotiin ja minä otin tunnin päikkärit. Sen jälkeen yritin nousta ja kävellä. Argh, huusin ääneen kivusta. Jouduin horjumaan taas kylppäriin seinistä ja huonekaluista tukea ottaen. Ettekä varmaan tiedä, miten kipeää tekee tuolloin jalan alle osunut kissapelletti? Tai se, että vähän rutussa oleva maton kulma tuntuu vähintään Matterhornilta? Sama jatkuu vielä nytkin eli kipu kestää ainakin tämän päivän. Prkele, etten muuta sano, minen jaksa kohta enää! Unetutti tasan 4 h, sekin kehnoa särkyunta, josta havahduin vähänväliä. Lisäksi käpäläsärkykään ei ole hävinnyt, nyt se on iskenyt myös III sormeen.
Mutta itse asiaan eli saimme Yrjöltä shampoota ja dödöä, Setä vielä itselleen miesten tuoksu- yms. näytteitä. Lahjuksia ei onneksi enää ollut *virn*. Hallista keräsimme pari kiloa roiskeita, erittäin hyvälaatuisia sellaisia (isot läjät rasvatonta palvikinkkua, suolalehmää, vasikan sylttyä, metvurstia jne. eli mitään ei joudu heittämään pois). Toisessa divarissa käväisin, maltoin olla ostamatta mitään. Toinen avautui vasta klo 11, joten onneksi emme jääneet odottamaan. Ihan tiedoksi vaan, että Interfennicassa kaikki viime vuoden kirjat siitä pöydältä maksavat 1 – 5 juuroa... Olisin joutunut taas perikatoon, jos olisin jäänyt valitsemaan luettavaa. Onneksi Malmin kirjasto tarjosi uutuuksiaan ja lukematonta muuta opusta puoli metriä. Aika vähän, mutta Kummisetä lupasi käydä ma hakemassa puolestani mahdollisesti tulleet varaukset. Aikaisemmin hyvin ärtsy kirjastotäti oli sulaa hunajaa, kun jäin juttelemaan varauksista ja Helmetistä ;D Suhteita on hyvä pitää yllä! Tämäkin keskustelu kyllä alkoi siitä, että hän kysyi, lainaanko taas koko viikoksi luettavaa. Totesin vähän harmistuneena, että koska on torstai, nämä riittänevät vain maanantaihin. Tätsy naureskeli ja alkoi tarkistella, mistä varauksia on tulossa ja arvioi, että osa olisi jo la haettavissa, mutta viimeistään ma. Ihan kiva tulla hänellekin tutuksi! Ruokakaupoista Risma tarjoili oranssia kanasuikulaa pari pakettia sekä paketin rillitassuja (Belgarion pitää niistä!) sekä 3 kg punajuuria tosi edukkaasti eli koko pussi alle 1.50 . Muuten teimme vain tavalliset ostokset. Tiedossa on siis tänään punajuurihommia. Osasta tulee ainakin ihan vanhanaikaisia etikkapunajuuria, osasta vastaa hra Lindström ja lopusta... no jaa, ehkä borssia tai suikulaa sitä varten. Ehh, päärynätilanne on vielä hyvä – niitä siis on, oli muuten Liiterissäkin ,D Tämä täällä upotti taas eilen itseensä kaksi mehevää päärynää! Päärynä on päivän sana, ainakin vielä muutaman päivän...
Tuli luvattua se resepti. Tuota, tätä sopii kokeilla. Kuulostaa oudolta, maistuu hyvältä. Ohjetta tähän ei ole eli ensimmäisen kerran söin tätä kaverin luona hänen veljensä tekemänä.
Erilaisia vaikutteita saanut sekava paistos
Yhtä syöjää kohti tarvitaan
- isohko kourallinen keittyjä lanttukuutioita
- saman verran keitettyä perunaa saman kokoisina kuutioina
- 1 kanan rintapala, leikkele isoiksi kuutioiksi
- chiliä, runsaasti, mieluusti pientä thai-chiliä
- 1 iso sipuli
- jokunen valkosipulin kynsi
- öljyä paistamiseen
- currya reippaasti
- jauhettua mustapippuria
- aavistus suolaa
(korianteri sopii mukaan hillityssä määrin, jos sitä kotona sattuu olemaan)
Paistele ensin pannulla chiliä tod. pieneksi pilpottuna curryn kanssa, varo ettei kärähdä! Lisää mukaan kanapalat, jotka saavat siis olla aika reilun kokoisia. Tähän voi käyttää valmista suikulaa, mutta ehdottomasti naturel eli ei marinoitua! Rintapala on kyllä parempaa. Paista palat lähes kypsäksi. Tässä vaiheessa lämpöä saa laskea jo reilusti. Lisää mukaan iso sipuli ja jokunen pilpottu (ei siis puristettu) valkosipulin kynsi. Minä suosin yksikyntistä valkosipulia tässä. Kun sipuli on pehmentynyt, lisää mukaan lanttu ja perunat. Kääntele ja lämmittele varovasti miedommalla lämmöllä. Kai muistit tarkistaa, että peruna on kiinteää mallia – tee se jo kaupassa, ettei tästä tule sekomuussia. Emmeet saavat vähän ottaa väriä, mutta varo, tämä kärähtää melko helposti! Jauha mukaan vielä mustapippuria ja aavistus suolaa. Aavistus siksi, että kun tämä tuodaan tarjolle, viereen katetaan soijaa ja makeaa chilikastiketta, jotka tuovat ruokaan riittävän suolaisuuden ja lisämakua! Kannattaa kokeilla ,D Helppoa, kohtuullisen edukasta kotiruokaa. Tätä kannattaa tehdä vähintään kaksi annosta eli vaikka evääksi, jos asut yksin. Tekeminen ei vie aikaa, valmistelut sen sijaan enemmän. Viimeksi tätä tehdessäni meitä oli kaksi syöjää, tein annoksen kolmelle ja se tuntui loppuvan vähän kesken eli täälläpäin ainakin uppoaa!
Muuta, jeps, Welhotar törmäsi nettirättikauppaan, jossa on juuri Welhottaren näköisiä vaatteita. Näköä olisi, kokoja olisi, hintaakin on, krääh... Että tällä tulotasolla näitä ei kai hankita, mutta katsastakaa!
----------------------------------------
Purrrrrrmenta, kaiffat! Orja valvo eilen, kumma juttu – ja sitte se katteli kuvalaatikkoo. Ihan outoo, ei se yleensä. Kyll se manailiki jotai, ett vissii sitä taas sattu. Nii siks mäki heräsin vast ihan normiaikaa. Ja orja anto kunnoll jotai kinkuu toss aamull. Vaiks sain mä vähä toruiki taas. Mä olin eilenki taas typerä! Voi vinde. Mä nimittäi hyäkin Kummisedän koipiin kii, raapitin ja puretin ihan täpöllä. Mä sain semmose kohtauksen, ku mamilki sillo joskus kesäll. Kummisetä heemostu ja sano, ett se antaa kohta mulle luudall kyytii. Se on joskus sitä mun isosetää kurmuuttanu kuulemma. Huh – onneks Sedäll oli paksut byysat koivis, ei ees mun hampulit menny läpi. Mamill ku näkyy ne arvet viäläki. Ett niinku tämmöst taas. Mä tiädä mikä mut oikee saa hyäkkii? Kukaa ei tehny mitää eikä sanonu mitää, mä sain roiskeist valittui paloi ja semmost kaikkee. Ja sitt se vaa tuli. Mä luulen, ett se on joku kissitemoni ku ottaa mut niinku valtaasa (huomaatte vissii, ett mä oon salaa lukenu kans mamiskan kirjoi!). En mä muute osaa sitä selittää. Kauheeta, ainaksi ku molemmat, mami ja Setä on aina mulle tooosi kiltejä. Hävettää taas. Ja mamikaa ottanu mua tyynyll goisii. Sain mä sitt siihen polvitaipeeseen kääriytyy mytyks kuiteskii.
Tota, tässä yks napikka on joutunu tonne soffan peiton liäpeen alle, mä hirveest yritän mun tassukall löytää sitä. Hirmu vaikeet! Mutt hei, kliffaa perjantait kaikill kissinkoill, huamisee taas!
-----------------------------------
Päivän slogan: Juodessani minä ajattelen ja ajatellessani minä juon!
Päivän biisi: Syödään, juodaan ja rakastellaan
Luettua: EHHEH, tässä se on, mitä lupasin joskus. Eli heti kun tätä ei enää ole uutusluettelossa ja se on siirretty normilainoihin, lupasin julkisesti lainata ja myös lukea tämän. Istukaa paikallanne, rauhoittukaa. Susan Kuronen – Pääministerin morsian. Oikeasti, kirjoitustaidottoman, joko tyhmän tai typerää leikkivän leidin muka-tilitystä ja empatian kerjuuta! Ei, ei kukaan pysty voimaan olemaan tuollainen, oikeasti, eihän? Parempaa tilitystä Blogistaniasta löytyy täältä – suosittelen tätä versiota. Tuo ensimmäinen ei kelpaa edes paperinkeräykseeen, se on ongelmajätettä! Colin Dexter – Huone numero 3., Welhotar pitää Dexteristä ja komisario Morsen hahmosta. Tämäkään kirja ei petä lukijaansa. Morse kerää edelleen päivittäiset kalorinsa nestemäisessä muodossa ja ratkaisee rikoksen omalla omituisella tavallaan. Welhotar suosittaa dekkarien ystäville, varsin brittiläistä menoa jälleen kerran!
PERUSTEELLISTA PERSTAITA!
Kommentit