Ja ihan ensiksi perkelettä kehiin; joku stnan näppäimistöyhdistelmä teki sen taas! Upea, pitkä blogiteksti hävisi bittien taivaaseen (tai ehkä tässä tapauksessa helvettiin). Welhotarta veetuttaa omat liian nopeat sormensa ja tyypillinen kirjoitusasento. Koska kirjoitan kymmensormijärjestelmällä ja näppiskin on herkkä, on hyvä kirjoittaa ja lepuuttaa... kunhan ei lepuuta väärässä paikassa. Argggggggggggh!

Ihan ensiksi, Lokistaniassa käydään vaihteeksi taas keskustelua miten ja mistä lokittaa. Ilmoitan edelleen, että tämä on minun lokini ja minä kirjoitan mitä kirjoitan. Jokainen lukee omalla vastuullaan, huviksi tai muuten vaan. Kommentointia en koskaan pane pahakseni (hiihhhih, pane!). Mutta, minä kirjoitan tätä täysin itseni vuoksi, muistiinpanoja luetuista kirjoista, uni- ja kipurapoa lääkärille vietäväksi, muita kututuksen ja ilon aiheita, kommentteja inva-takson käytöstä. Ei tämä ole edelleenkään mitään kansalaistsuurnalismia - pääasia, että suoli toimii greippaasti!

Belgarion ilmoittautui eilen, 15 min. kuluttua saapumisestaan. Tiesi minun olleen jo hiukan huolissani. Juu, Riksussa on kyllä koneita ja atk-luokkia pilvin pimein, niissä ei vaan ole nettiyhteyttä *ehhh*. WLAN kyllä toimii, mutta Belgarion jätti läppärinsä exän luo lähtiessään komennukselle. Oli niin paljon muutakin vermettä mukana, nääs. Hän oletti, että lomat pyörivät samaan tahtiin kuin Upinniemessä. Varoitin tuolloin, että tuskin. Eli 3 vkoa kului ilman lomia, eikä sanaakaan kuulunut. No, nyt hän lupasi kuskata läppärin mukanaan ja edes rapota pari sanaa silloin tällöin. Äitee-Welhotar kiittää ja iloitsee! Jonka jälkeen kälätin pitkään Black Beautysta, ohjelmista, asennuksista jne. Lopulta Belgarion ymmärsi lupautua hilaamaan itsensä tänne tänään heti herättyään aamiaiselle, seurustelemaan, lounaalle, juttelemaan sekä, hmm, tuota, tarkistamaan pari asiaa koneen tiimoilta. Jeee - kone toimimaan täysillä ja valoa residenssiin! Lisää rapoa huomenna, odotan kovasti...

Kummisedälläkin oli iloisaa kerrottavaa, työpaikka on 90 %:n varma. Nyt paperit ovat jo nimityskierroksella. Pieni mahdollisuus vielä, että joku iskee näppinsä väliin, joten emme hurraa vielä asialle. Vasta sitten, kun työsopimus on allekirjoitettu. Olisi se hyvä, miehen lähes 2.5 v:n työttömyys on selkeästi jättänyt jälkensä, ainakin minä huomaan sen. Selkeää ikärasismia on nähty eli yli 50-vuotias atk-kouluttaja ja mikrotuki sekä suurkonepuolen ammattilainen ei saa töitä! Työpaikkailmoituksissa edellytetään lähes mahdottomia eli asioita, jotka hoitaa yleensä pieni osasto ,> Ehkä joku nuori ne kaikki pystyykin hallitsemaan, tai (mitä minä aapailen) ilmoitukset laatii ihminen, joka ei itse oikein tiedä mitä haetaan ja henkilöltä odotetaan. Ikävämpi asia on sitten se, että fattan laskelmat pitivät paikkansa. Uudet laskelmat oli todella tehty reaalisten maksupäivien mukaisesti, joten ei voi mitään. Tilanne on kehno. Siitäkin syystä työpaikka olisi nyt todella tarpeen. Lupasin ruokkia Sedän aina tarvittaessa sekä lisäksi avaralainaa bussikortin hankintaan sekä evästä mukaan töihin, mikäli hän sen paikan nyt saa. Käytännössähän se tarkoittaa kuitenkin sitä, että palkka tulisi vasta kuukauden päästä! Toivoisin, että muutkin pitävät nyt sormia, varpaita ja häntyleitä pystyssä. Asia on tärkeä meille kaikille, siis ainakin minulle Sedän kaverina.

Kipu- ja unirapoa: Särkee ehkä aivan pikkuisen vähemmän ja tämäkin johtunee siitä, että en leiki töissä ylisuorittajaa. Nukkumisen kanssa on edelleen kehnoa, alle 4 h:n unet joka yö. Hiplaushiiri osoittaa parhautensa siinä, että olkapää ei ota sen käyttöä niin pahakseen - jotakin hyvää siis siinäkin. Ai niin - eilen tuli sitten ensimmäinen kutsu Huussiin, lokakuun alussa pitkä, 2 h:n aika neurologille ensimmäisen haistattelun merkeissä. Jostakinhan sen kuntoutustutkimuksen on siis lähdettävä ja hyvä näin. Pitää kirjata vähän ylös asioita, joista minä haluan keskustella ja jotka haluan nostaa esille. Yleensä intoudun puhumaan paljon ja jotain olennaista jää sitten sanomatta.

-----------------------------------------------

Purrve, kavrut! No niih, orja teki sen taas. Mä en hiffaa, siis ei se nuku yälä. Taas se pyäri ja vinku ja pungersi sitt taas ylös. Onneks se kuiteski goisi eilenki mun kaa aamu- ja päiväpäikkärit niinku kunnon kissi ainaski. Ei täst muute tulis kyll yhtää mitää. Kissikää saa goisii niinku pitäis. Eile Kummisetä oli syämäs ja orja laitto sikapataa, juu, mutt ku se oliki taas semmost valmiiks purveloituu lihaa. Jäks, sain vähä, en tykänny. No sitt tuli kunnon kissinruakaa ja muut normiheekut. Onneks Poika tulee tänää, jeeeh! Mä oon ihan intona. Sill on taatusti mukana sen ihana Reppu ja Stiflat, ett mä saan kunnoll nuuskuttaa. Ja sitt mamiska tekee aina herkumpaa safkaa, ku Poika on täälä ja mäki saan sitt aina jotain ylimääräst. Ja sitt must on tosi kliffaa vähä säikytellä poikaa. Ku se istuu soffall tai lötköttää ja lukittaa, mä otan mun hepulijuaksun ja juaksen tai hyppään sen yli - ai ett se aina säikähtää. Se on niin jotenki kii kirjois, ihan ku mamiki. Ei ne hiffaa sillo mitää, ainaskaa välill. Tiätteks te, mami lukee sillonki, ku se duunaa safkaa. Tai sitt ne nakuttaa ja lukee välill. Ihan omituist sakkii. Mutt tää on mun perhe! Olkoo omituisii, mä diggaan kuiteski. Must pidetää hualta ja tykätää... kylhä te tiädätte. Se on kuiteski tärkeint. Vaiks joskus ei oikee tiädä mitä mamiskallaki on miäless. Hirvee pino kirjoi ja sitt se viälä nakuttelee tässä =O Ihmiset on omituisii otuksii, kyll kissit on fiksumpii ja ainaski filmaattisempii!

Tästki tuli Poika miälee, Stiflat ja kissi. Vaiks toi onki toss ihan pentu viälä. Mutt hei, kliffaa viikendii kaikill Lokistanian upeill leideill ja komeill kolleill - huamisee!

----------------------------------------------

Mekö muka omituisia? No niin, no, ei ehkä aivan normi-ihmisiä, mutta ei ole kyllä kissakaan mikään normikissa ,D

Päivän slogan: Jokainen yö ei välttämättä pääty aamunkoittoon!

Päivän biisi: Meidän rumien rakkauslaulu, Freukkareiden uusin biisi ladattavissa linkistä! Welhotar kiittelee itku silmässä; lopultakin biisi minulle, persjalkaiselle, tihrusilmäiselle... Ja bändin linkkihän löytyy tuosta oikealta sivupalkista, sinne vaan.

Luettua. Roman Schatz - €, minä odotin tämän ilmestymistä, pidin edellisestä kirjasta nimittäin. Tämä on floppi. Idea on hyvä, eli euron kolikon liikkeet eri maissa, mutta toteutus ei toimi. Hämmästyttävää, kerrankin Welhotar on Höskän kanssa samaa mieltä (vrt. linkki), yleensä ei ole. Eli vain tumput kädessä akuuttiin kirjapulaan, en suosittele! Ian Rankin - Riippuva puutarha, komisario Rebus jälleen toiminnassa. Tällä kertaa uhka kohdistuu myös omaan tyttäreen. Mukana kansainvälisiä gangstereita, II maailmansodan jälkinäytöstä ja entisen Jugoslavian tapahtumia. Rebus toimii jälleen omalla erilaisella tavallaan, musiikkia muistellen, takautumia kelaillen, raivoissaan ihmiskunnalle ja osin itseään vihaten. Welhotar pitää kirjailijasta ja Rebuksen hahmosta sekä suosittaa kaikille dekkareista ja epäystävällisestä ympäristöstä pitäville! Tämä ei ole mikään posiitivinen kirja, onneksi. Raadollista ja pahaa tapahtuu joka päivä, älkää unohtako sitä.

                              

                          LUANNIKAST LAUVANTAIT!

PS. Koko teksti piti kirjoittaa uudelleen, veipä vähän aikaa. Olin nyt varovainen, suorastaan hidas ;>