Eli ainakin vielä tänä aamuna sitä oli aivan pakko käyttää. Meidän lähellä ei hiekan murustakaan, pelkkää h..vtin liukasta jäätä ja lunta. Sanoi muuten kuskikin. Eli niin kauan kuin rahaa riittää ja kelit ovat tällaiset, minä käytän taksia. Piste. Eilen nimittäin särki jo aivan aavistuksen vähemmän, kun ei tarvitse jännittää kipeitä jalkoja. Tosin eilen iski myös oik. olkapään särky täpöllä, eli joku puikotti minua olkapäähän ja lapaan. Kiva, kiva, kästyölokipuikot tästä vielä puuttuivatkin.

Illalla sitten enimmäkseen luin ja lepuutin. Koneellakaan en viihtynyt kuin työssä  9 h ja kotona varmaan tunnin pari. Välillä kävin lötköttämässä ja katsomassa uutimet. Evästämässä toki ja kissanhoidolliset toimenpiteet sekä seurustelu tietysti oli pakko suorittaa. Muuten tämä viikko on ollut kotona ihmeellisen hiljaista. Rauhoittavaa, suorastaan. Josko tänään alkaisi poltella parvekekynttilöitä - eiköhän se jo olisi kivan näköistä. Siis lyhtykyntteleitä, oikeita. Ei mitään kamalia värillisiä valoköynöksiä, joita naapuri piti viime vuonna Vappuun asti. Kohta voisi myös levittää pikkuvalot, jotka ovat pieniä ja kirkkaita, niin pieniä, että näyttävät tähdiltä. Kun on kuusikin parvekkeella ;D Vaikka sitä joulua en vietäkään. Meni muuten hänekseen jouluduunitkin, listat on kuulemma jo tehty eikä puutoksia ole. Taidan silti ilmoittautua, jospa joku vaikka sairastuu ja tulee hätäpuutos. Pääsen paikalle 20 min. sisällä.

Taas tuli todettua, että minua ei haluta muualle töihin. Kävin viime viikolla haistattelussa. Vakinainen paikka, kymmeniä hakijoita, neljää haastateltiin. No, itse asiassa, tiesin jo etukäteen, että en tule valituksi. Jostakin syystä ao. paikka haluaa minut kuitenkin aina haastatteluun. Syynä lienee se, että haluavat näön vuoksi mukaan aina ulkopuolisen, koska kaikki aikaisemmatkin paikat ovat lopulta menneet talon sisäiselle hakijalle. Josta tuli mieleen aikasempi, tehokkaampi työnhakuni. Minäkin olen aikoinani hakenut useaa eri työpaikkaa. Lähes lopetin hakemusten tehtailemisen, kun hain kylähullun virkaa ja minut hylättiin kaksi kertaa liiallisen pätevyyden takia.

Perjantai - mukavaa. Kaksi päivää aion nukkua, nettailla, lukea ja nukkua, nukkua kun nukuttaa ja lötköttää rauhassa. Jospa maanantaina olisi parempi keli ja vähäsärkyinen alkuviikko. Olisi helpompaa, kun ei tarvitsisi stressata jatkuvasti keliä, kävelyä, särkyjä. Pystyykö vai eikö pysty? Uskaltautuisiko viemään jopa roskat, vai jättäisikö ne toistaiseksi vielä parvekkeen puolelle odottelemaan, kunnes ne alkavat liikkua itsekseen ja pyytää itselleen kutsumanimeä.

Tänään on Hörhön rahapäivä, joten ainakin yksi ns. vieras on tulossa. Pitääkin miettiä, voisiko Hörhöllä teettää jotakin, mihin en itse pysty. Taatusti jotakin on, ei nyt vaan heti tule mieleen. Täytyy päivän aikana harkita. Kissapelletit alkavat olla melkein loppu - niitähän Hörhö voisi hakea, kun en pysty itse kantamaan isompaa pussia. Siinähän sitä aluksi.

-----------------------

Purrrrrrmenta, kavrut! Joo, on mull viälä vähä pellettei, ku niit ei ihan hirveesti mee ku mä oon nii siisti kissi. Mutt pitää olla jömma, niinku mamiskalla on se kylmäjääkkärijömma, joss on jotai ruokaa. Mullaki on nyt jömmassa kissinruokia ja kaakkeja - molempii. Mutt mä en viäläkää oo hiffannu, minne mami on piilottanu mun maitonapikat. Mä saan niit kyllä, mutt mä en tiedä, mistä se oikein aina nappaa ne. Mä meen istuu toho mamin tuolille ja yritän vaklaa ja ykskaks sill onki ne napit handussa. Sitt mä tykkään, ett se heittää ne kliffasti sillee, ett ne pyörii lattialla ja mä voi hyökkii niitte perää. Namia ja leikkiä - ihan parasta! Eile mä vähänks taas mokasin. Mami tuli mun viakkuu pikkusoffalle kattoon tota idioottilaatikkoo ja sen käsi sitt harhaili mun selkää ja se paijatti mua. Mutt mä kun olin pualiks unessa, mamiska paijatti mun häntää kaa. Tota, mä iskin hampaat sen handuu ja raavitin kaa vähä, tosi vähä. Vähänks mua nyt taas hävettää. Mutt mä en voinu sille mitää, kun mä tosissaa oli ihanmelkee unessa, joku härö tuli, mä en voinu sille mitää. Mami sano pari rumaa sanaa taas! Ei sitä kyll oikeesti sattunu, ku mä samantien hiffasin, ett se onki oikeesti mami eikä mikään salakissihyökkäys tai jotai. Meill onki tänää isoo kalaa, mami näytti. Semmost oranssii, oikeeta fisuu. Njam - mä odotan iltaa, ett mäki saan sitä!

                           

Vähäks toss kuvas on jotain feeluu, hei ;D *ärtsy kissavirn* Onneks mä kuiteski oon sisäkissa, vaiks mä diggaangi kaikkii fogeleita. Taas on kalkonit ja maitonapit saatu ja mami on laittanu päiväevästä - nyt mä meinaan uppoutuu noihi tyynyihin ja tehdä niihi kunnon kissakolon. Mua väsyttää, ku toi mami piti herättää väkisin! Se on purrrve taas, huomiseen!

-------------------------------

Jeps, Vincent tosiaan kävi käsiksi illalla. Olen myös aivan varma, ettei teko ollut tahallinen. Kesken unien nyt käydä käsiksi kissiin, kerjää vain ikävyyksiä! Herjaamon väki palaa tänään ritseilyltä, saa nähdä, kuka on voinut pahoin ja miksi. *vahingoniloista räkätystä* Eipä käy katteeks. Taidan kohta lähteä laittamaan kaffetta tulemaan, oikein vaffaa semmoista. Että herää kunnolla. Aust - nyt alkoi jo puikotus olkaan, "=((#¤/&"#!

Päivän slogan: Erakko - mitä mieltä on kököttää vuoren huipulla killuttimet jäässä hakemassa yhteyttä Äärettömyyteen, ellei voisi luottaa siihen, että aika ajoin paikalle tulee joukko herkkäuskoisia nuoria naisia sanomaan "Upeeta!".

Kesken oleva kirja: Pirjo Hassinen - Isänpäivä

Päivän biisi: A Hard Day's Night

No niin, Pyhäinpäivä ja kaikkea, Alkot auki vain tänään. Hmph. Mitäkähän sitä taas on odotettavissa. Ainakin Malmilla sattuu ja tapahtuu, joten kannattaa varautua jo etukäteen:

                

TUNNEPITOISTA VIIKONLOPPUA LOKISTANIAN VÄELLE!