Kaikki on turhaa. Valittaminen on turhaa. Varsinkin kivuista valittaminen on turhaa. Työnhaku on turhaa. Lääkkeiden syönti on turhaa. Työssäkäynti on turhaa. Nukkuminen on turhaa. Kaikki on edelleenkin turhaa - turhuuksien turhuus...

Että minäkö mukana negatiivisella tuulella? Kyllä - vastaan painokkaasti kuin Esko Kivikoski. Ei ole mitään syytä olla hyvällä tuulella, koska eri osat kehostani ovat sitä mieltä, että minun pitäisi pysyä sängyssä mieluusti liikkumatta mahdollisimman pitkään. Enpäs pysy, en piruuttanikaan. Toivon vain, että kun sorrun tuonne kadun varteen, olen niin lähellä sairaalaa, että joku ymmärtää korjata minut pois. Jos ei, antaa olla. Kaatopaikalla on tilaa. Minun varmaan pitäisi ihan itse ymmärtää hakeutua sinnekin. Tässä terveydenhuoltosysteemissä on jotakin pahasti vialla. En enää jaksa.

Valitettavasti minulla ei ole tälle päivälle yhtään mitään mukavaa kerrottavaa. Ei mitään.

Ehkäpä Vincent voisi piristää:

----------------------------------

Purrrrrrrrrrrrrmiska vaan kaikille! Kyll mä ainaskii oon ihan hyvällä tuulella. Mä oon kävellä tassutellu mamiskan päällä. Se heräs aikaisemmi kun mä, en mä kyllä tiedä, vaikka se ois valvonu koko yön. Aina välillä kuulu jotakin ääntä. Sitte mä oon saanu sekä kalkkunaa ett juustoo, njamsk. Ja pehmoruokii...Ja päässy päivystään partsille. Tai en siis päässy, kun mä vaan menin. Ja sitte mä huolehdin koko eilisillan ja yön tosta soffan karvastuksesta oikeen kunnolla. Mä käpertelin siinä tyynyjen ja soffan välissä eri asentoihin. Se alkaa tosissaan näyttää hyvältä. Tosi futuriselta, vai oisko toi jo jotain muuta...Mun täytyy funtsaa asiaa. Me taiteilijat ollaan tosi tarkkoja näist jutuist.

Yhen fittimäisen jutun mamiska eilen hiffas. Mä oon jo kerran aikaisemminki "merkannu" sen pihastiflat ja sillon se vaan pyyhki sen pois ja sanoi, että sillee ei pitäis tehdä. Sitt eilen se kyllä vähän heemostu. No, kattokaas, ku mä olin taas "merkannu" ne samat stiflat sillee rennosti sivulta, ett ei ne sisältä kastunu yhtää, pohjat alhaalta vaan. Nii sen pitiki mennä ulos - voi vinde. Ja tiätty se hiffas sen. Hmmphpurrr, kyll se aika jäkätyksen piti ja haistatteli mulla sitä merkkausta ja NIPISTI niskasta vielä. No, tota, nii - no onha se oikeessa. Mutt mä sanon niinku jotku ihmisetki, ett mä en tiedä mikä minuu meni! Mä vaan merkkasin ne! En mä oikeen osaa sanoo miks. Ne vaan oli siinä ja ne haisi ulkojutskille ja toisille kissoille ja koirille ja vaikka mille. Mulla ei oo enempää sanottavaa. Jos mami haluu tästä jonku isomman jutun nostaa, mun on pakko kilauttaa mun asianajajalle. Voi sitte jutskaa sen kaa. Mutt kyll mamma aamullaki paijatti ja kehu mua ja anto mun kävellä sen päällä, kun se luki jotain ja lepuutti niitä kipukoipia. Ett kyll me ollaa kavruja!

Tähän mä päätin, ett me laitetaa semmone foto, ku sopii tällasee vähän synkempään päivään. Eli tässä mä oon mun partsilla mun korituolissa ja ilta-aurinko paistaa ja lämmittää tosi paljon! Huomatkaa mun nautinnolinen ilme. Kumma, kun noi mun tikruraidat ei kunnolla näy, mutt mun karvat onki pölissy iha hirveesti nyt. Mamiska meinaa, ett varmaa senki takii, ku on ollu niin kuuma...enkä mä ihan hirveesti tykkää harjaamisesta ;> Mutt hei - kissalokkarit - kliffaa päivänjatkoo ja hyvii päikkäreitä. Heräillään illemmalla ja pistetään hulinaks!!!

------------------------------------------

Joo, keskusteltiin vähän Vincentin kanssa sen stifla"merkkauksesta". Ei ole kivaa, kun ulkolääpystimet tuoksahtaa merkatuilta...vaikka menisi vaan roskiksille;>

Päivän tehtävä: Testaa, saisitko SINÄ mahdollisesti USA:n kansalaisuuden - testi ei ole hupia vaan ihan officiaalia!!!

Luettu kirja: Reijo Mäki: Hard Luck Cafe

Päivän biisi: The End

TURHAA JA TURHAUTTAVAA TORSTAITA!