eli samoilla silmillä on menty unettamatta taas pari vuorokautta. Ei ole uni tullut, vaikka on vähän ottanut lisälääkitystäkin. Kai se joskus sitten nukuttaakin, pakostikin. Särky & kivut kun eivät vaan ota hävitäkseen "luulosairaan" elämästä – eikö olekin vekkulia? *väninää, marmatusta*

Sentään voi olla iloinen siitä, että Belgalla tosiaan on niin uskomaton tuuri. Hänellä olisi ollut aikaa asua tuossa solukossa vielä vajaa vuosi ja siksi olikin laittanut hakemuksen kaupungille turhia odottamatta. Ja se laukesi eli hän kävi viikolla tekemässä vuokrasopimuksen; Tsadin asunto, kohtuukokoinen yksiö ja erittäin kohtuullinen vuokra. Talo korjattu 2007, pieni lasitettu partsikin on. Kaikki mukavuudet siis, jestas... On se oikeasti hienoa! Kun muistelen, miten itse elelin n. 7 v. alivuokralaisena tai muuttaen kämpästä toiseen, välillä häätö päällä. Ei puhettakaan, että kaupungilta olisi saanut mitään, vaikka oli myös nuori, luottotiedot kunnossa, töitä jne. Olen äärionnellinen asian puolesta. Nyt hän saa rauhassa tehdä opintonsa loppuun, ei niitäkään ihan hirveästi enää ole jäljellä!

Ja jos jollakin lukijalla tässä lähistöllä olisi tarjolla pari tuolia ja pieni pöytä, kirjoitus- tai tietokonepöytää, kirjahyllyä tms. vermettä, kiitollisina ottaisimme vastaan ja mahdollisesti jopa maksaisimme jotakin. Belgalla ei ole kuin patja, PC ja paffilaatikoita sekä vähän astioita ja vaatetta. Nyt olisi toivomus kerrankin, että joku tyhjentäisi roskikseen tavaroitaan. Mutta eipä niitä juuri silloin tietenkään näy, kun tarvittaisiin. Ei – asialla ei ole mikään kiire, tässä on vähän yli kuukausi aikaa muuttaa ja noilla kamppeillahan kaveri on pärjännyt jo yli pari vuotta. Mutta vähitellen voisi asettua jo lattiapintaa ylempiinkin kerroksiin... Juu, laitamme ilmoituksia myös muualle, mutta laitan nyt tähänkin, ihan vaan kyselyn vuoksi. Koskaan ei tiedä jne.

Muuten meikäläinen valmistautuu taas Varastopäiviin eli tämä päivä menee muiden kaltaistensa jatkoksi: kursorista siivousta, pakkoruisku, eväiden laatimista, vaatteiden katsastusta ja muuta perushuoltoa ketutuksen, ahituksen ja väsymyksen painaessa. Huomenna on edessä myös keharit Upon kanssa ja pitäisi asetella sanansa oikein tuosta työtilanteestakin. No, keskustelu on iltapäivällä ja siihen mennessä olen hyvinkin ehtinyt jo saada useammat kilarit =E

Tässä kuva Toverittaren virkkuumasta mummohartiahuivista – nyt EI palele koneella...

Päivän slogan: Itsemurha on lopullinen ratkaisu väliaikaiseen tilanteeseen.

Päivän biisi: Social Drugs

Luettua: Henry Aho – Anu Mäntylä – Kaksoissielut, nettideittailua ja mihin se sitten voikaan johtaa. Miehen ja naisen kokemuksia sekä viestejä muille sekä lopulta toisilleen. Hmph ja tuota, joo ja silleensä. Menee vähän överiksi, tunput käteen kuitenkin siis...Johanna Holmström – Camera Obscura, novelleja, jotka tavallaan liittyvät toisiinsa. Omelalla tavalla vieläpä, pidin ja suositan. Ulla-Maija Paavilainen – Kummitäti. Pidin enemmän edellisestä (Kylmä kamari), vaikka hiukan samoissa piireissä liikutaan. Elina menestyi, Ansa sai jaossa huonommat pelimerkit. Jotenkin ei vakuuta, kuten edellinen romaaninsa. Tom Feiling – Kuinka kokaiini valloitti maailman. Suosittelen kaikille, sisältää historiikin lisäksi paljon faktaa kokaiinista, sen myyntiorganisaatioista, ns. huumesodista sekä Jusalan poikain toimista asiassa. Lisäksi käyttäjien ja poliisien karua kertomaa siitä, mitä käyttö todella on ja paljon liikkuu mm. lahjuksia poliisien joukossa. Hyvä asiaopus! Candace Bushnell – Sinkkuelämää; Ensimmäinen kesä New Yorkissa. Niin hömppää ja sokerista, että ei kestä (mikä ihme minut sai tämän ottamaan hyllystä). Välttäkää tätä, jollette halua sokeriövereitä... Maggie Stiefvater – Ikuisuus, ihmissusitrilogian loppu. Jo tätä hiukka vatvottiinkin ja ensimmäinen osa oli parhain, nämä jatkot ovat tod. taas pidennettyjä jatkoja, ei voi mitään. Heikki Lehikoinen – Katkera Manalan kannu, kuoleman kulttuurihistoria Suomessa. Asiaa siitä, miten vainajia on kohdeltu ja haudattu kautta aikain, teloituksia, epidemioita ja paljon muuta. Lopussa yhteenveto siitä, miten nykyiset hautaamitavatkin liittyvät vanhoihin uskomuksiin. Suositan, pelkistävä, selkeä kertomus kuolemasta ja uskomuksista, erinomaisen mielenkiintoinen opus. J. G. Ballard – Tornitalo. Lontooseen rakennetaan 40 kerroksinen tornitalo, josta tulee omanlaisensa yhteiskunta. Entä kun alkavat sähkökatkot ja käytännön asiat mennä pieleen; mitä tapahtuu näennäiselle sivistykselle ja ihmisyydelle? Vallan ottavat heimot tai klaanit, jotka taistelevat keskenään. Kerrosten välillä on jo aikaisemmin ollut selkeä yhteiskunnallinen jako, joka vaatii nyt tasaamista verisin keinoin. Hurja dystopia siitä, mitä voisi tapahtua – ja mikä ettei voikin, ihminen on omalaatuinen eläin! Suositan! Silja Pitkänen & Ville Juhani Sutinen – Värssyjä sieltä ja täältä; Hiski Salomaan elämä ja laulut. Erinomainen elämäkerta Hiski Salomaasta, hänen lähdöstään USA:n työn perään sekä elämästä siellä. Hiski oli ammattitaitoinen räätäli, joka pisti toimeksi vilkkaan luonteensa mukaisesti. Kirja kertoo hyvin myös suomalaissiirtolaisuudesta noina vuosina eli 1900-luvun alkupuolella, suomalaisten asettumisesta ja asuttumisesta, harrastuksista jne. Hiski oli mukana myös poliittisessa liikkeessä IWW:ssä ja esiintyi näiden tapahtumissa. Erään Niilo Wällärin hän mainitsee asustaneen heillä alivuokralaisena ja olleen hänen opiskelutoverinsa. Ja tottakai kirja kertoo Hiskin tärkeimpien laulujen synnystä ja erittelee niiden sisältöä. Todella hyvin laadittu, hieno opus tästä laulajasta, siirtolaisesta, jota kaikki pitävät vieläkin lähinnä kuplettimaakarina, vaikka takana on paljon muutakin. Lukekaa pois, minä tykkäsin kovastikin! Ja vähän enemmänkin on luettu, tahallani jätän pois parikin tärkeää opusta... Lisää siellä toisaalla myöhemmin ja täälläkin. Ja ei kun lukemaan lisää, kirjoittamaankin ;) Kaikkien kiusaksi, jos ei muuten!

POLKA – TUO ÄRISEVÄ KIUSANHENKI!