Ensiksi tietenkin mahtava kyläreportaasi; Malmi on edelleen Malmi. Tiesin, että kun tuohon aikaan lähtee kylille, joutuu hank... siis tapaamaan kaikki hörhöt. Nimittäin ensimmäinen kattaus (Okla aukeaa klo 9) on jo juotu ja toista tullaan hankkimaan. Jokainen on hyvin vauhdikkaana liikkeellä ja sen kyllä huomasi. Minultakin tiedusteltiin Hörhön olinpaikkaa kovin tomerasti. Onneksi en tiennyt , todellakaan. Joskushan hän on väittänyt olevansa meillä, kun on jossain muualla. Että näin. No, siis koko hörhölauma tuli tavattua, jep. Kuulumiset vaihdettua (kuka on vapaana, kuka on saanut asunnon, kuka saanut rahaa jne) ja huikat tarjottua, juu en ottanut kun en voinut. Oli liikaa aasioita hoidettavana.

Lisäksi tein semmoisen hyvin welhotarmaisen täsmäiskun kaikkiin kylän rättikauppoihin ja niiden ale-myynteihin. Tarkoituksena ei ollut edes ostaa mitään, mutta kunhan kävin tsekkaamassa. Vaatteet olivat ensinnäkin todella oudon näköisiä (tai minun makuni on outo), kummallisista materiaaleista ja jos ne näyttivätkin joltakin, ne maksoivat hinajaa. Eli ilmeisesti Varastopukeutumistarvikkeita olivatten. Käkättelin itsekseni ja laskeskelin, paljonko säästin. Lopullisena niittinä kaikkien virkanaisten sieluun menin Uffaffaan aleen ja hain itselleni parit uudet (siis todellakin iskemättömät) collegehousut ja jumalattoman suuren hupparin. Siis ihan sen takia, että täällä residenssissä on niin perkeleen kylmä vaihteeksi, että nukun vaatteet päällä kahden täkin alla, päiväpeitto vielä osittain levitettynä peitoksi. Kärsin alle 12 monikansallista ja sain kassillisen vaatetta ja vähän muutakin. *muahhahaaaah*

Lisäksi tapasin ne ihmiset, jotka pitikin tavata ja vietin reipasta ulkoilmaelämää noin viitisen tuntia. Ilman ruokaa ja juomaa eli kotiin päästyä oli jumalaton kaffentarvis ja pari leipääkin huitelin menemään. Koipia ja selkää särki niin, että teki mieli taas kiroilla rätväkästi. Toisaalta väsytti joten otin relaa kirjan kanssa. Eipä se auttanut. Enkä sitten taaskaan nukkunut koko yönä. Puolen yön jälkeen nousin ylös, keittelin kaffet ja nappasin myllyn päälle...

Ja tästä alkaa jännityskertomuksen toinen osa: netti ei suostunut toimimaan. Itse asiassa tätä kirjoittaessa en tiedä, toimiiko se juuri nytkään. Sain sen välillä toimimaan, kun tarkistin kaikki kytkennät ja tsekkasin kulkeeko bitit jonossa vai onko jossakin tukos :O Ei näyttänyt olevan, mutta omituista herjaa tarjottiin kyllä kiitettävästi.

Kuitenkin sain jossain välissä kaiken toimimaan, ainakin hetkeksi. Jos nyt toimii, hyvä on. Jos ei, tri Belgalla on kohta meille asiaa. Muistaakseni mies on vapaalla *ikävää hihitystä*. Sillä minä en osaa enää tehdä tälle tuon enempää. Juu, piuhat on siis tarkistettu JA puhdistettu myös, lisäksi pari paikkaakin on vaihdettu (ette usko, mutta joskus sekin tekee ihmeitä... en ymmärrä miksi, mutta näin vaan on).

Minulla nimittäin olisi tänään älyttömästi tekemistä, jossa olisi pakko olla netissä. Yksi kirjoitus on tuolla jo sivustolla, mutta tietoja vailla ym. Lisäksi pitäisi saada lisää tavaraa vähän sinne ja tänne. Pankkiinkin pitäisi päästä makselemaan yhtä ja toista. Räyh! Tuokaa minulle kone ja netti, joiden kanssa EI olisi ongelmia – näkisitte kerrankin edessänne edes suhteellisen tyytyväisen Welhottaren.

Ja nyt minä temmon ainakin aamulääkkeet, odotan hetken ja yritän saada tämän tekstin esille!

POLKA, HERMOT MENEE, JOS NIITÄ ON EDES OLLUTKAAN!