Jotkut näemmä tekivät jo eilen tiliä viime vuodesta. Ehkä ei olisi kannattanut (tai en tiedä), siitähän jäi puuttumaan vielä kaikki eilisillan eli ns. juhlinnan mahdollisesti pitkäaikaisetkin vaikutukset saati sitten seuraumukset ,) Minä muuten vihaan juhlia! Jos tässä jotakin summaisin. Omalla tavallani.

Ei nyt mukavaa, mutta siihen viittaavaa:

- osa-aikaeläke hyväksytty (joo, vuodeksi ja kuntoutustukena eli voidaan lopettaakin... ei siis niin hyvää, etteikö siinä olisi jotakin kälmiä takana)

- taksot ovat kulkeneet himppasen luotettavammin (liekö syynä tällainen "talvi")

- olen netissä tutustunut muutamaankin mukavaan ihmiseen, siis vain netissä ,)

- olen kovasti yrittänyt käyttää kaksi ylimääräistä vapaapäivää järkevästi (ei ole vielä ainakaan onnistunut)

- olen tavannut pari ihmistä, joita ehkä voisi kutsua ystäviksi (mutta minua ihmetyttää, ajattelevatko he samalla tavalla – antisosiaalisuus nostaa näköjään taas päätään)

Epistä kaikin puolin tai ainakin jotenkin negatiivista:

- osa-aikaeläkkeen määräaikaisuus (kts. selitys tuossa yläpuolella)

- vieläkään ei ole täysin selvää, mikä minua oikeasti vaivaa (mutta kun spinaalistenoosi diagnosoitiin, ei muulla olekaan väliä – se oli se käytännön näyttö ja kaikkihan johtuu siitä *voi noita lekureita*)

- en vieläkään ymmärrä ihmisiä, siksi minusta tulee aina vain antisosiaalisempi

- en ole päässyt käymään missään, missä olisin halunnut käydä (ei ystäviä avustamassa, tarvitaan nimittäin joku avittamaan, mahdollisesti kuskaamaan jne.)

- lääkitykset eivät vain toimi, joskus hetkellisesti löydän oikean yhdistelmän, mutta seuraavana päivänä se sama ei ehkä pelaakaan...

- nukkuminen on ollut kohta viimeiset 6 – 7 v. yhtä kushemmettiä

Joo, pientähän tämä, tietty – kaikkien mielestä! Eli minä vain kuvittelen olevani sairas (tai olen sairas vain päästäni, kuten jotkut lekurit selkeästi ajattelevat). Mistä hemmetistä nuo saatanalliset kivut sitten oikein mahtavatkaan tulla. Ehkä en siis kirjoita sen enempää. Ei paljoakaan positiivista, ei nyt muuta kuin tämä perusnegatiivisuus eli asiat, joista märisen ja vänisen muutenkin jatkuvasti. Toivon ainoastaan kahta asiaa: Että saisi toimivan lääkityksen, joka veisi kivut. Saisi nukkua yönsä heräämättä kertaakaan. Ei tuo paljon ole, ei. Mutta kohottaisi elämänlaatua aivan uudenlaisiin sfääreihin. En ole siis käynyt ulkona, en edes kaffella, kylässä, matkoilla Hakaniemeä kaueampana tms. vuosikausiin. Olen hoitanut vain aivan pakolliset menot. Nimittäin kipeänä (kun särkee, sattuu ja vatsaan koskee) on vaikea seurustella hauskasti kenenkään kanssa, sanailla hilpeästi eikä pysty ottamaan edes kuppia. Eli ei minusta saa hupaisaa seuraa kuin masokisti! Wau, siinäpä muuten idea. Taidankin laittaa ilmoituksen johonkin S/M-palstalle, kyllä minä sen verran sadistia pystyn leikkimään :D Olisinkohan minä tarpeeksi uskottava *miettii ankarasti*?

No, se siitä eli eipähän ole mitään uutta kerrottavaa tässäkään elossa. En ole juhlinut tätä vuoden vaihtumistakaan. Mitä hemmetin juhlimista siinä oikein on, numerot vain vaihtuvat. Höh, olisi sen sijaan suotavaa MUISTAA se, että ne numerot todella ovat vaihtuneet. Mitä välii... inhottaa taas tuo pihan roska-paskaisuus ja eilinen saakelinmoinen mekkalointi, joka jatkui aamuyölle. En saanut niitä vähäisiäkään unia, jotka kovasti olisivat olleet tarpeen.

Siksi kulutinkin Vinskin kanssa aikaa ja laadimme pienet lappuset, joihin kirjoitettiin jokaisen osallistujan nimi tai nicki. Sitten laput kerättiin kekoon, päälle heitettiin tasaisesti vähän pienittyjä kissaraksuja ja ne laput, jotka Vinski The Great Leader ensimmäiseksi tassullaan kampesi pinosta, ovat voittajia. (Tähän rumpujen pärinää, hurraa-huutoja ja yleistä mekkalaa).

Haluamansa kirjan ovat voittaneet seuraavat osallistujat: PP (joka oli esimerkki esimerkistä ja siis myös voittaja!), Salka sekä Neljän riiviön äiti.

Koska kirjoja on aika paljon, päätettiin kissin kanssa arpoa vielä Vinskin valitsema ehdokas (se oli se lappu, joka Vinski käsitteli eniten, mutta ei jostain syystä ensimmäisenä). Eli Vinskin Suosikki-Ihminen Blögistäniässä on: Ansku :)

Todettakoon vielä kerran, että arvontaa EI ole manipuloitu enkä minäkään tunnista edes kaikkia voittaneita :D Jospa kaikki voisivat laittaa oikean nimensä ja postiosoitteensa meiliini polgara.welhotar kanelipullatähän gmail.com, niin laitan jokaiselle viestiä kirjoista! Onnea voittajille ja mukava, että osallistujia oli näinkin paljon :) Ehkä minä tempaisen saman asian tiimoilta toistekin... pysykää siis linjoilla! Oikein mukava nähdä, että tälläkin blögillä on kovastikin erilaisia lukijoita ja seuraajia, onnekas minä! ;D

Ja mitäpä tässä sen erikoisempaa kuin normaalit päivän puuhat: kursorinen imureeraus, pakkoruisku, taksojen telliminen, evästen laadinta kolmeksi päiväksi, jotakin muonaa lounaaksi ja sitten vain lukemista lisää.

Ähh, Varastopäivät alkavat. Onneksi heti huomenna on omisarvis ja minulla on jälleen painavaa asiaa lääkkeistä ja resepteistä sekä parista muustakin jutusta. Lisäksi näiden kolmen päivän jälkeen jään 1.5 viikoksi lomalle. Juu, ei paha. Toivon, että sen aikana saisi hoidettua ainakin kaksi asiaa, joihin kyllä tarvitaan apua. *hmph, taas – eikö tämä stanan laiska ämmä saa mitään hoidettua itseksensä*...

No, ei tästä tämän enempää! On vaan oikeasti veemäistä ihan aina joutua pyytelemään apuja sieltä tai täältä. Minä suorastaan inhoan sitä, en voi sille mitään. Ja kun minua katsoo, kukaan ei edes usko, että tarvitsisin missään apuja. Voi perkele, sama valitus, sama tarina taas. Minen tiedättekö enää jaksa! En kohta enää edes narista. Olisi paras, jos nyykähtäisin vain hiljaa jonnekin pois kiusaamasta muita.

POLKA, JOKA ON JOISSAKIN ASIOISSA AVUTON, VAIKKEI USKOISI!