Ensimmäinen lomapäivä. Ehh, tuota, entäs sitten? Odottelen tässä toista aamukaffettani ja sen jälkeen Belgaa tulevaksi. Tarkoitus olisi tänään saattaa haettavat tavarat säkkeihin sekä kiskoa ylhäällä sijaitsevat sisustushärpäkkeet (!) alas ja pakattavaksi. Lisäksi on pestävä pari ovea ja muuta erittäin mielenkiintoista ja avartavaa.

Onneksi pääsen välillä tekemään lounaan ja minulla on rutosti kirjoja. Enhän minä sentään koko aikaa voi tehdäkään mitään – enhän? Etsin tässä siis jo vahvistusta laiskottelulleni. Toisaalta, puoli yötä meni taas koivet krampaten.

Eilinen päivä oli kammoittava kokemus. Ensin Varastolla töitä aivan vuorotta, hätinään pääsin karkuun. Sitten takso oli myöhässä, vain n. 15 min. Mutta sekin ”vähä” kertaantuu ajon aikana, kun kaverit ajoivat päin p*settä eli taas pidempää kautta. En ehtinyt postiin, en muualle. Vain kirjastoon ja ruokakauppoihin. Kaupoissakaan en ehtinyt valita kunnolla appeita, joten on syötävä, mitä käteen sattui. Grauh!

Kotoon päästessä olin niin supiväsy, että heittäydyin vain lukemaan ja urvahdinkin hetkeksi. Kävin vaihtamassa vaatteet ja aloin yöunille jo alkuillasta. Nukkuminen oli harvinaisen katkonaista, koipikivut yllättivät vähän väliä. Kissakin jolisi hereille jo ennen klo 3, halusi apetta. Sitten samainen ape ei kelvannutkaan. Menin uudestaan nukkumaan. Kissi jolisi tunnin päästä hereille, tällä kertaa siivoamaan pissit laatikosta. *huokaus* Ja taas yrittämään unta.

Nyt Vincent istuu tietävän oloisena parvekkeen korituolissa ja on nassutellut ympäriinsä löytyneitä kuivia lehtiä. Odotettavissa siis oksujen korjaamista jossakin vaiheessa. Voiskohan ne nakata napsureille korjattavaksi?

Minä menen nyt juomaan kahvia...

POLGA LOMAILEE, MUKAMAS!