Aivan, tavanomainen maanantai ja tavistakso, tuttu kaveri vielä puikoissa Varastolle. Siihen tavallisuus sitten loppuikin. Kuten arvaatte, sairiksen aikana on kannettu erittäin runsaasti tekemättömiä töitä ja kun on vielä kuukauden loppukin... argh! Ja lisää tuli pitkin päivää. Tämä raatoi niska väärässä, vaikka siitä saa vain väärän selän, klo 6.40 – 14.35 ja lähti aivan jäykkiskipeänä odottamaan taksoa. 

Ja odotti. Odotti. Odotti vieläkin. Ja se stana oli 45 min myöhässä. Ei, itse asiassa olivat jotenkin tössineet tilaukseni, minulle siitä ei kerrottu, mutta tuli normitaksi Pazilan tolpalta – vähän laittaa ajatteluttamaan taas niitä käytäntöjä, prle. No, olin sopinut erään hlön kanssa käynnistä postissa, kirjastossa ja kaupassa – samalla olisi voinut nähdä yhteisiä tuttuja. No, hänellä ei ollut puheaikaa luurissa, en saanut kiinni, lienee sitten epäillyt, että johonkin jäin. Ai että kismitti. Ja kuten olen kertonut, täsmälleen turha valittaa. Tehän näitte viimeisen vastauksen kokonaan. Eli mitään korvausta kivuista, säryistä sekä menetetystä (ja palellusta) ajasta ei mistään tule, ei tod. 

Eikä tässä vielä kaikki, kuten me Kostokanavalla sanomme – posti palveli niiiiiiiin hitaaasti, melkein kuin rautakauppa. No saavutus oli loistava, kolme (->3) uutuutta luettavaksi ja silleensä, mmmm. Kirjastossa taas oli uusi harjoittelija *huoh*. Tämä ei millään meinannut enää jaksaa. Katsokaas, kun paluutaksokin oli varattu ja olin yksin liikenteessä. 

No, pikapäätös: kaikki ruuat Rismasta, koska sieltä saa sekä kissinruokaa että tupakkaa ja jotakin muonan tapaistakin. Äkkiäkös tuo, Welhotar selvisi sieltä 15 minuutissa. Ja sitten tuli takso melkein heti. Ja kotiin aivan puhkipoikkinaisena ja seipäänä. Söin jotakin, mitä en muista syöneeni vuosiin; kertokaas te, mitä se voisi olla ,D Olisi kiva kuulla epäilyksiänne?! Ja pötkölleen uuden kirjan kanssa. Ihan hissukseen ja varo-varo-vasti, särky nimittäin oli ja on melkoinen. Kello on nyt täsmälleen 00.00, enkä ole vielä edes saanut torkahdettua, vaikka olen lääkinnyt niin tuhdisti kuin uskallan ajatellen tulevaa työpäivää. 

Tänään onkin sitten veikeä ja taatusti kaikkien odottaman kehityskeskustelu Upon kanssa. Mrrr... mietin jo, miksikähän kaikki katselivat minua eilen niin oudosti. Johtuukohan se jostakin, mistä minä en VIELÄ ole tietoinen. Pahaa pelkään, rapotan heti lisätiedoista! Nih kerta. Uuups, synkeä idea tuli mieleni syövereistä ja erään kaverin herjanheitosta – ovatkohan ne löytäneet tämän lokin =O No, en minä Varastoa ole ihmeemmin haukkunut enkä paljastanut mitään, mitä ei tapahtuisi missä tapahansa normaalissa Varastossa. Enhän? 

No olkoon, sinne nyt kuitenkin on mentävä. Vaikka vain haluaisi lääkäriin ja se voisi tod. olla nyt paikallaan. Mitäs juoksuttivat eilen kuin järkensä menettänyttä (tai siksiköhän ne minua luulevat?). Paranoidiset piirteeni tuntuvat lisääntyvät vähitellen, huh. 

Miksi muuten on olemassa Bad Hair Day, mutta kukaan ei ole vielä lanseerannut Bad Legs Dayta? Sillä olisi kovastikin eräissä piireissä ehkä käyttöä. No juu, olisi kai tässä muutakin, mutta ei nyt heittäydytä ihan mahdottomuuksiin kuitenkaan. 

Ei kun katsastamaan nettimaailmaa ja kohta ensimmäiset aamukaffet *köyhä virn*!

----------------------------------------

Purrrrrrrrrrrrrrrrve, kissinkat! Ai ett, oonks mä sanonu jo, ett toi mami on välill aika ihana. Se kävi ihan yksin urheest kaupas ja toi mulle-mulle-mulle kissimuanaa ja huuuuuuurjast kalapuikkeleit ja donarii! *pus* Tai siis en mä nyt saanu ku yhen kalapuikkelin, mutt mä näin ison paketin heekkui ja puukkei <3 Nyt alko taas safkapolitiikka pelittää, ku välill tulee muutki muanaa. Mami muute äske ihan pelästy, ku mä goisinkii sen peiton alla ja alkasin pitää ihan omituist metelii. Höh, mä kattelin vaa uneja, en muista kummosii, mutt hurjan vaarallisii noli. Ett piti sitt ääntelehtii kans semmottis tyylii sopivast. Se ihan kävi jo kattoos, mikä mull on hätän tai jotai, se sano. Liikkist, just. Täss ku joku ihmetteli eile sitä fotoo, mä oon nousemass siin eilisess fotos täst asennost goisiis! Nii ett ei ihme, jos se näyttää vähä omituiselt >o<

Kliffaa tisjantait koko jengill!

-------------------------------------------- 

Vincent, tämä ehti jo oikeasti pelästyä *huh-huh-huh* 

Päivän slogan: Vainoharhaisuus ei tarkoita, ettei joku silti seuraisi toimiasi! 

Päivän biisi: All I Really Want To Do 

Luettua: Henning Mankell – Savuna ilmaan, taas hiukan poikkeavaa tarinaa tältä kaverilta. Toki löytyy murha meren läheltä, poliisin sisäisiä ongelmia ja sitten se suuri liikuttaja eli raha! Juu, minä pidin, hieman erilaista kerrontaa jälleen kerran ja suosittelen vähintään Mankellin kavereille. Mary Ann Shaffer ja Annie Barrows – Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville. Älkää antako nimen johtaa harhaan, tämä on aika viehättävän omanlaistaan kirjeenvaihtoa sodanjälkeisestä Englannista sekä Guernseyn saarilta, jotka kärsivät sodasta omalla omituisella tavallaan. Pidin tästäkin, vaikka en yleensä tämän tyyppisistä kirjeromaaneista välitä – tämä toimii aika hyvin ja tuo esiin historian pienen sivujuonteen. Eli suositellaan aivan senkin takia, vassokuu. Ja niin, sitä Saarikoskea aina välillä jokusen kymmentä sivua, ettei totuus unohtuisi =I

KOHTA TAAS MENNÄÄN - VOIHAN ÄIMÄLÄN PÄSSIT!