Ette usko, mutta minä olen vähän nukkunut! Elimistö eli kivut ja pakkoulkoilu saivat eilen aikaan sen, että kun lopulta pääsin kotoon, ison kaffemukin kittaamisen jälkeen vetäisin 4 h päikkärit. Ei paha, sen jälkeen vetäisin vielä suht normiunet. Että tuli otettua univelkaa takaisin – tai sitten se oli silkkaa kipujen ja mömelöiden summaamaa pakkonukkumista. Mitä välii, uinuttu on kuitenkin. Kunhan tuo typerä Exä jättäisi vielä käymättä unissani, olisin ihan tyytyväinen. Ai niin, tässä välissä kävin ottamassa vielä parin tunnin aamutirsat :I
Eilinen Hakiksen retkikin onnistui mainiosti. ViiVoanista löysin kaiken tarvittavan, tofuhylly oli tyhjä, mutta se täytettiin heti pyydettäessä. Mutta kyllä erään kotomaisen rouvan käytös hävetti: hän etsi merilevää, tietynlaista merilevää. Ei suostunut kuuntelemaan nuoremman herrahenkilön selityksiä vaan huusi kurkku suorana itse kyllä tietävänsä mitä haluaa *huoh*. Siis rouva ei osannut mitään sivistyskieltä ja kyse oli siitä, että jonkun piti kääntää kaikki, mitä pakkausten päällä luki. Puodissa kun on kolmea eri plaatua levää... Varsinainen aasiakas, sano! Muuten kaikki oli kohdallansa ja Belgarion saa tuliaisiksi wasabiherneitä ,D Ostin tofua riittävästi, bambusuikulaa ja muuta, iso kassillinen tavaraa maksoi melko tasan 20 juuroa. Ja taatusti riittää koko kuukauden, mausteet kauemminkin. Uudeksi kokeiltavaksi ostin mangohilloa, ilman kummempia lisäaineita 1.50 juuroa kohtuuiso purnukka (maistoinkin jo, njam). Hallista hamstrasin kissille mjunuaisia pari kappaletta. Sitten sorruin tosi herkun näköiseen kotomaiseen kirjolohifileeseen, ei ollut hintakaan ihan paha. Filee maksoi 5 juuroa, met syömme sen tänään pois Belgarionin kanssa, siitä tulee iso annos! Katsastelin muitakin ruokia, ei innostuttanut, ei tehnyt mieli eikä onneksi ollut edes nälkä ;D Selvisin siis ihan kohtuullisilla kustannuksilla. Pakkokin, tänään on taas kauppapäivä ja perusjuttujakin on kaappiin ostettava.
ViiVoanissa on mukava katsastaa siellä käyvää väkeä; on meitä perustofun ja mausteiden hakijoita, moni käy vain ostamassa sieltä tofua. Sitten näitä Suomeen avioituneita, jotka ovat yhdessä ostoksilla. Silloin rouva osaa komennella miestään hakemaan sitä ja tätä ja heillä onkin yleensä pari korillista tavaraa (josta minä en tunnista puoliakaan). Eilinen ilopilkku oli ronski, parimetrinen kaveri, kaikinpuolin jämerä mies, joka huolekkaasti valikoi ensin tofun, sitten kääntyi vihannespuolelle ja valikoi sieltä haluamansa ja suuntasi sitten muualle etsimään vielä jotakin *tsihih*. Siis en minä hänelle naura vaan sille näylle, minusta on mukavaa, jos hän on löytänyt jotakin muuta herkkua kuin HK-blöötä iltojensa iloksi.
Taksokin tuli ja meni oikeaan aikaan. Kiertomatka kotoon palatessa oli myös huvittava. Minulla kun oli eväskirja mukana, ei yhtään harmittanut, kun kuski sanoi heittävänsä Haagan keikan tässä samalla eli kimppakyyti (kuten vapaa-ajan matkat aika usein ovat). Lueskeli siinä kiinnittämättä mitään huomiota ympäristööni, kunnes havahduin olevani tutuilla seuduilla; kaarsimme entisen työpaikkani pihaan ja noudimme kaksi iäkkäämpää leidiä. No, matka jatkui ja upposin taas kirjaan.... taas tajusin olevani jossain huomattavan tutussa paikassa, kaverini talon takapihalla ,D Silloin alkoi jo huvittaa. Onneksi pääsin sitten suoraan kotoon, matka kestikin melkein tunnin. Ei siinä mitään, kun on eväsluettavaa ja tuttu, kiva kuski. Joillekin kyllä tuo kaupunkimatkailu voi olla rasittavaa ja kieltämättä omakin takamukseni alkoi hiukka puutua.
Hörhökin kävi vasta eilen, aika sihneessä, mutta maksoi velkansa. Hörhö on rehellinen, hän soitti useammankin kerran parin päivän aikana, milloin voisi tulla ja maksaa. Minulle hän ei halua olla velkaa. Syynä mm. se, että hätätilan tullen olen aina myöntynyt pieneen avaralainaan. Kertoi myös asustavansa kaverin kanssa edelleen teltassa, mutta joitakin toiveita asunnostakin on ollut. Yrittävät samaisen kaverin kanssa vuokrata jonkun kehnokuntoisen mökin tuosta vähän kauempaa, toivottavasti onnistuvat.
Varastolla ei mitään uutta eli matalalento jatkuu taas maanantaina, sinne jäi pino tavaraa. Minä pidin oikeudestani kiinni ja lähdin pitämään pois tehtyjä tunteja. Kyllä ne malttavat odottaa, ne paperit nimittäin. Jätin oveen lapun, että olen taas paikalla ma klo 6.50. *huoh*
Häh, ulkona ei sada? No, siitä sitten vaan valmistautumaan roudausretkelle Malmille. Puutelista on taas oudon pitkä, mutta ennakoitavissa oleva...
----------------------------------------
Purrrrrrrrrrrrrmenta, kavrut! Nonih, kyll hyvi koulutettu orja on kissihuushollin paras voimavara. Tuli meinaa eile mjunuaisii ja tuarett fisuu, sitä punast ku mäki voin syädä. Toi mami anto heti vähä mjunuaist ja loput se laitto taas pakkasee. Sano, ett sitä voi jatkuvast syädä. Kyll mun miälest vois, mutt ei sitt. Tänää mä saanki sitt fisuu. Ja noi menee viäl kaupoill ja tua normikissimuanaa. Mmmmm. Siis hei, kissinpäivät, aatelkaa. Tollasii safkoi ja sitt Poika, sen Kone ja Reppu on viälä tuloss tänne. On asiat sillo aikastas hyvi, vaiks vähä äske karvaoksusi. Mami mitää sanonu, siivos vaa. Kilti mami mulla, on. Meni sen viakkuu sitt eile iha joka kerta ku se meni goisii. Se meniki goisii monta kertaa ja punki ylös kans monta kertaa. Onneks ei sentää joka kerta syäny *tsihih*. No tarttee myäntää, ett mä heräti se toss aamull, ku ei ollu seuraa ja teki miäli heekkui. Eikä oo kiva käydä yksi laatikolkaa, ett ois hyvä ku joku heti korjais kaikki, nih kerta. Mä oon siisti kissi, meinaa. Täst voi viäl olla tulos hei hyvä päivä... toivotaa! Eikä tiäteskää mitää kuvei, orja hakittaa jotai.
Kliffaa ja heekkupitost viikendii kaikill!
-------------------------------------
Vincent, selvästikin kaikki on vain sinua varten?!
Päivän slogan: Nälkä kasvaa syödessä, jano töitä tehdessä....
Päivän biisi: Nälkä kasvaa syödessä
Luettua: Lehtolais-sessioon meni aika. Eli Harmin paikka ja Tappava säde. Molemmat olivat muistissa kohtuuhyvin eli Harmin paikka ei oikein kolahda (tämä on toinen Maria Kallio –dekkari), mutta Tappava säde on parasta Lehtolaista. Kesälukemiseksi käyvät toki molemmat. Jahas, josko tänään pääsisi käsiksi muuhun luettavaan eli jaksaisi muutakin. Ilokseni eilenkin tipahti vielä yksi uutuuskirja luukusta =D
MALMILLE TAAS MENEE TÄÄ KISSIKENKISSÄÄN...
Mietin milloin toi päivän slogan on keksitty? Varmaan silloin, kun kieltolaki loppu.
Minä luin sitä Hynysen rakkautta eilen ja hauskaa mulla oli (vaikka välillä olis tehny mieli tintata kuonoon, kun meni hippusen yli). En mä ole lopussa lainkaan! Ei. Tästähän riittää lukemista vaikka kuinka moneksi päiväksi! Mä olenkin tässä toisena päivänä pohtinut, että kun Polga vetäsee 100 kirjaa, niin minä ehkä yhden. Voi olla, että Polgan luvussa olisi vielä “hieman” kasvattamisen varaa..
Hyvä sait nuuuukuttua! Niin minäkin. Näin vielä niin mahtavaa unta, että olisin mielelläni vain kääntänyt kylkeä ja jatkanut, mutta noi kivut sitten väkipakolla raahas mut ylös, plaah! Siitähän olis voinu syntyä vaikka minkälainen romaani, olisit voinu sitten vaikka arvioida sen. Se oli takuulla hieno, upea ja mahtava! Nyt en kyllä vaan muista siitä enää mitään ..
Karseita akkoja.. ja hauskoja ukkoja.. siellä ViiVoanissa. Näistä suomeen avioituneista voisikin kehitellä artikkelia .. Juuri vähän aika sitten luin miten huonossa asemassa nämä (Aasian maiden) naiset ovat täällä suomessa (nyrkin ja hellan välissä). Kyllä se suomipoika vaan osaa näyttää paremman puolensa ja, kun on saanut lirkuteltua itselleen Aasian naisen mukaan matkaansa. Niin peli muuttuukin tyystin. Suomi naisethan se on jo siinä vaiheessa läpikäynyt, eikä sitä kukaan suomi nainen huolisikaan, eli on sitten pakko hakea rajojen ulkopuolelta. Eihän tätä tietenkään voi kaikkiin suhteisiin yleistää, mutta kyllä sellainen vaikutelma tuli kun luin ihan viikon parin sisällä, että on pikemminkin poikkeus jos suhteet ovat tasavertaisia, eivätkä suomi pojan nyrkin alla. Surettaa!
Voisivat asentaa sinne ViiVoaniin sellaisen live weppikameran, niin olisi jotain viihdykettä ;-)
Jaa, se ei ollukaan hörhö käyny vielä. Toivottavasti sen elämä kääntyy ns. “raiteillensa“. Peukut ylös! Ny
Tää jää miettimään mitä seuraavaksi. Oli ihan pakko helliä itseään vohveli blineillä (niiden sekamuodolla) ja lisukkeena suklaa pähkinä levitettä ja banaania. Mitä sitä ihminen itselleen voi ;( Sitä paitsi kivut lähti! Ainakin toistaiseksi. On se endorfiini vaan kummallisen ihana asia =) !
Hörhö siis tod. kävi eilen ja maksoi velkansa!
Ois ne endorfiinit kivoja, ehkä mä paistan tuon lohen ja syön sen uusien pottujen kanssa, Belgarionin ja kissin seurassa ,D Jälkkärinä kaffetta ja suklaakeksejä (ERITTÄIN pieniä sellaisia)!
Sulla vaikuttais sit olevan toi suklaan syöminen, (ehkä) vähän paremmalla tolalla, kuin allekirjoittaneen!
Ny ei säre! Taidan mennäkin jatkamaan tota rakkauven lukua =)
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomessa+asuvat+thainaiset+usein+perhev%C3%A4kivallan+uhreja/1135246016218
Juu, kauheesti ei ehkä kandee ehdotella, mutt joitakin uusia/vanhoja tuntemattomampia suosikkeja, ehkä... Mulla on karmee tapa olla muistamatta nimiä, esim.
Aiemmin oli puhe Marit Paulsenin kirjasta: SINÄ,IHMINEN. Vuorotyöläisen raportti,159s. Ruotsalainen opus vm-70. Kannessa sen ajan työläisnaisen pieni kuva ja kirjan nimi ISOILLA PUNA-VIHREÄ-SINISELLÄ tekstillä. Muistuuko mieleen?
Ps. hyviä kirjoja luen moneen kertaan, saikkulomalla keväällä vanhan kunnon Sinuhen 4.kerran. Sehän pitäiskin lukea 3 kertaa: nuorena, keski-ikäsena ja vanhana, sanotaan. Mulla lipsahti jo yli..