|
|
|||
|
29.06.2008 - 07:40
Sataa, vaihteeksi. Heräsin siihen, että oli vähän rajumpi sadekuuro. Nyt tipahtelee vain tasaisen harmaasti. Ei haita, en aikonut lähteä ulos ;D En ainakaan tähän aikaan. Eikä kissakaan. Joten päivityksen jälkeen kömmimme takaisin sänkyyn lämpöisen peiton alle aamun uusiounille.
Belgarion oli eilen käymässä ja sai mukaansa yhden oman kirjani ja pari kirjaston kirjaa. Vielä on viikko jäljellä. Sitten mies on vapaa, ainakin hetken aikaa ennen opiskelujen alkua. Yritän palkata hänet tekemään täällä pari isompaa hommaa tuona aikana. Keikkatöitä Seuren kautta en viitsi edes tyrkyttää. Vuosi ilman kunnon lomaa on aika pitkä aika – ja intissä vielä. Hän on vapaansa ansainnut, mutta residenssi kaipaa mattojen ja parin patjan pesua sekä kunnon lattiasiivousta ym. Lupasin maksaa työstä ja tarjota ruuat päälle. Ei kannattaisi kieltäytyä. En kai minä nyt häntäkään kehtaa ilmaiseksi pyytää tekemään ainakin paria täyttä työpäivää. Kellarikomerokin on aika räyhäkässä kunnossa. Eli kaikkea sellaista olisi tehtävä, mihin itse en kykene pystymään. Kummisetäkin ilmestyi tuomaan mömelöni ja kappas vaan – osui paikalle juuri ruoka-aikaan (mitenkäs taas sattuikaan). Sain siis tarjota herroille lounaan. Kumpikin piti ruokaa hyvänä, oikein kiva ,D Eli tein kalapaistosta, johon kalan päälle tuli pinaattia ja purjoa sekä koko komeuden peittävä kerros kevytkermaviilistä, 2 kanan- hävyttömästä sekä juustoraasteesta tehty mähnä mausteineen. Oli muuten oikein hyvää minustakin. Lisukkeena oli vielä raikusta, 2 keitetystä kananhävyttömästä ja muutamasta sillipurkin jämäpalasta ja purjosta sekä tillistä pilpottu sotku. Sitten uusia hyvejä kotolantialaisia perunoita ja salaattia. Kiitokset satelivat, kiitin myös itse itseäni, koska nämä oli kehitelty aivan omassa päässä. Jälkkäriksi kaffetta sekä kirsikka-suklaa –muffinsseja. Näiden ohjeen laitan tähän perään, Belgarion ihastui täpöllä tuotokseen eli 16 muffarista minulle jäi 3. Loput hän otti luvan kanssa mukaansa... Kirsikka-suklaa –muffinsit (annoksesta tulee n. 16 kpl) 2 munaa 1 dl sokeria 2 dl vehnäjauhoja 2 tl leivinjauhetta 0,75 dl öljyä (minä käytin rypsiöljyä) 1 dl kuivattuja kirsikoita 1 dl tummaa suklaata Vatkaa munat ja sokeri pysyväksi vaahdoksi. Lisää kuivat aineet varovasti sekoittaen. Lisää öljy. Pilpo kuivatut kokonaiset kirsikat puoliksi ja suklaa aika isoiksi paloiksi, älä raasta, se ei kannata. Lisää nämä viimeiseksi ja sekoita mukaan. Jaa normikokoisiin muffarivuokiin. Paista 225 asteessa n. 10 – 15 minuuttia. Ole tarkkana paistamisen kanssa, palavat helposti! 10 min. yleensä riittää. Jos käytät tuoreita kirsikoita, poista kivet ja pilpo kirsikoita vähän pienemmäksi. Jos käytät tuoreita marjoja tai hedelmiä, lisää tällöin mukaan taikinaan myös 1 rkl perunajauhoja. Samalla ohjeella voi tehdä kaikenlaisia muffareita... Jahas, se on sitten normisunnuntai eli normipuuhastelut taas edessä. Hmph, ei kyllä kiinnosta taas pätkääkään. Taidan lähteä lueskelemaan ja yrittämään lisää unta. Muuten iskee ahi. ---------------------------------- ![]() Terrrrrrrrrrrve ja huamenta kaikki! Vähäks oli eile tosi kliffaa. Poika tuli ja mä sain taas olla sen viakus koko aika, mmm. Ja sitt mami teki fisuruakaa ja mäki sain sitä kunno biiti siit, ett se oli hyvää. Ja sitt mä vaa nukkusi Pojan viakus ja sillee. Siin oli nii hyvä paikka. En mä ees jaksunu mennä sen Reppuu, heräsin kyll välill, ku seki kävi täss nakutteleess täll koneell. Ihmettelin, ett mihkä se häipy, mutt sitt mä hiffasi, ett kyll se oli täälä kerta Reppu oli mun viakuss. Tsihih, sen paita oli taas iha kissankaavois ku se lähti. Vaiks mami oli eile aamull just putsinu mun soffan. Aatelkaa, se putsi sen jollai laattiahaajall, se on kuulemma ainuu kontsi, mill ne kaavat lähtee =O No, mä ehdin kyll kaavastaa Pojan iha kunnoll ku mä kiahnasi siin ja sitt yhe kerra onnistuin säikyttää sen oikee kunnoll. Se melkee hyppäs ilmaa. Mä nimittäi otin kunno hepulit soffan kautta ja loikkasi Pojan yli ja hepuli-hepuli-hepuli, ziis, ett se pelästy! >o< Mua oikee nauratti. Ja sitt päiväll me otettii snadit päikkärit mamin kaa ja mä sain paijatuksii monta kertaa eile, illalki sitt viälä. Toi kyll nukku taas karmeen huanosti, mä siirrynki sitt jossai vaihees soffall, ku se vaa pönki hereill ja kääntyili ja semmost. Ei siin kissi pystyny goisii iha viakuss. Ehheh, tommose foto mä löysi – pinkkukissi =O Mami tykkää molemmist, toss semmone nyt sitt on... ![]() Mä lähden nyt kans goisii. Kliffaa sadepäivää kaikill, nyt saaki goisii vaa sisäll, mmm. Huamisee! ---------------------------------- Vincent, yleensäkin täällä näytetään päivisin vain nukkuvan, satoi tai paistoi. Päivän slogan: Ruokaa ja unta – en minä kaipaa muuta sen enempää kuin kissakaan! Päivän biisi: The Riddle Luettua: Anne Holt – Kahdesti kuollut, uusintaluennassa tämäkin. Minä pidän näet Holtista... Kuuluisa kokki on tapettu, mutta rikostutkinta takkuaa pahasti. Hanne palaa takaisin Italiasta työpaikalleen, Billy T:lläkään ei mene hyvin. Erinomaisen sotkuisa juttu selviää lopulta oudohkolla tavalla. Erilaisia ja erikoisia tyyppejä, paljon ihmissuhde- ja suhdeasiaa, omituisia käänteitä ja outoja asioita. Eli Welhotar pitää ja suosittaa norjalaisten poliisikirjojen kavereille! PS. Otinkin Vuodatuksen päivittymistä odottaessa jo snadit unoset *virn*.... ![]() TYPÖTYLSÄÄ SÖNDAAGIA!
|
Kirjoittaja
Viihdyttäviä tai epäviihdyttäviä tarinoita ja totuuksia ihmeellisestä työelämästä, kummallisista ystävistä, omituisista otuksista ja elämästä malmilaisittain. Viitteitä myös työhaluttomuudesta, nettiriippuvuudesta ja blogien tarpeellisuudesta... Epikriisejä, lääkäreiden mokia yms. myös tarjolla. Viehättäviä muualta varastettuja mietelauseita! Omasta päästä keksittyjä omituisuuksia. Tarjolla kaikkea, mutta ei mitään järkevää... Arkisto
2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 Sivut
Muita musteja sivuja...
Freukkareiden kotisivut - tekee hyvää kaikille....;D Krapulaa ja känniä - pelkotilat parhaimmoillaan... Huutis - HUUDA kaikki mitä tarvitset... Pikkupaprika - voi jösses mikä soppa ,D Etelä-Suomen Kerrostalokyttääjät ry. - TOIMINTAA... Virallinen kissa-aika on:
Sivupohja
Tämän sivupohjan laati ja edelleen muokkasi epäitsekäs SusuP! Meille saa meilata!
Tämä on
Rokkaan ja rollaan *virn*!
Vinski rokkaa ja rollaa
TYÖN SANKARI!
MEILLE MOLEMMILLE =D
SAIMME TÄMÄNKIN =O
RENIKKA VINSKILLE!
HIANOMPI RENIKKA!
Minä olen jäsen!
SAIMME RENIKAN!
KESÄRENIKKA
VINSKIN RENIKKA!
PYSTI =D
OLEN JÄSEN!
HIANO RENIKKA!
VÄHÄ OUROMPI RENIKKA =o
Tämmönen saatiin Seppikseltä ;)
Ja tää saatiin PP:ltä ;)
JOKU TYKKÄÄ TÄSTÄKIN :O
JOKU TYKKÄSI TAAS...
|
||
Joko Belgarionin opiskelunvalinnat ovat muuten ratkenneet? Jänismies näyttäisi varmasti mielellään hänelle paikkoja ja kertoisi millaista on olla tutkijana (toisaalta hyvin vapaata ja luovaa, toisaalta erittäin rankkaa ja turhauttavaa jaksoittain). Voin kertoa että noiden einsteinien tutkimat härdellit ja laatimat laitteen on vahintääkin ufoja ja selitykset niista vielä ufompia.
Laitteen jäähdyttäminen on melkoista puuhaa, kun ensin täytyy laittaa säiliö täyteen nestemäistä typpeä ja sitten ottaa se pois ja vaihtaa heliumia tilalle. Ja sitten joku kohta kuitenkin vuotaa ja kaikki täytyy ottaa pois ja lämmittää. Ei vaan mulla riittäisi kärsivällisyys moiseen. Tänään laskimme laitteen suojuksen alas ja paljastimme hyytävän kylmän magneetin sen alta. Pääsin vitsailemaan, että mitäs sitten jos iskee se klassinen mielihalu laittaa kieli kiinni kylmään metallilaitteeseen ala Populaarimusiikkia Vittulanjänkältä :D
Jäähdytyksessä käytettävä typpi on muuten näin maallikon silmissä kiehtova aine nestemäisenä, sillä se kuplii ja "kiehuu" höyryten, kuin jokin ihme noitaliemi. Jänismies käsittelee sitä tosi huolettomasti (kun on tottunut), mutta itse kyllä arastelen sen kanssa läträämistä ja kaatelua hiukan. Aina kun laitteessa jokin tussahtaa, hyppään puoli metriä ilmaan :>
Belgarionin tilanne ratkeaa perjantaina 4.7, jolloin TKK:n tulokset tulevat. Kumpi voittaa - en tiedä (jos nyt sinne TKK:lle edes pääsee).
Kuulostaa erittäin mielenkiintoiselta minustakin. Tuo kuvaamasi noitaliemi saisi ehkä oikeat fyysikot ym. hyppimään tasajalkaa ,D Samoin Populaarimusiikin tekstin lainaaminen *kikattelee itseksensä*.
Oikeasti, tuo ON kiehtovaa...
Tää sade alkais jo riittää, meinaan kun sitä tulee ja tulee, ei kohta mahdu minnekään se kaikki vesi. Meidän pikkujoki ei ole enää pikku, onneksi on kunnon silta, että pääsee pelloille jänisjahtiin. Joo, mamma katto ikkunasta ja samaan aikaan oli pellolla pupu ja Pate. Onneksi oli välimatkaa tarpeeksi, muuten ois voinu mennä kilpajuoksuksi.
Mammalta Polgalle kiitos muffinsireseptistä, toi menee testiin heti - kirsikat on nääs in. Yök, me ei syödä, mut syötiin mamman leivältä kinkut. Nams.
Katos, kun noi pikkulikat ei bonjaa ollenkaan, että orjien eväisiin ei kosketa. Ne pomppii pöydälle (ei sais, me isot tiedetään), vips tassulla ja kinkut sinkoilee ilmaan, joten pakkohan ne on sitten syödä pois. Mut toi Neko on aika hurja mimmi, se murisee samalla kun syö! :-)
Sunnuntain jatkoa teille molemmille, huomenna lähtee mammakin taas työ-hön, kun sen äitiysloma on ohi. Ottaiskohan se noi pienet mukaansa, ne kun on ihan mahdottomia riiviöitä. Olis taas kotirauha täälläkin...
Jänismiehen tyokaveri riemastui tuosta kieli kryostaattiin kiinni vitsistä ja sanoi, että siitä voisi tehdä valokuvan, jossa joku fyysikko on antanut periksi kiusaukselle ja laittaa siiheen paalle punaiset henkselit tekstilla "ei näin"